Tuore Learning from Excellence -konsepti on tähän mennessä vaikuttanut varsin positiiviselta uudelta tulokkaalta. Hyvin tehty työ ja siitä saatu hyvä palaute, opettavat tekijäänsä vähintään siinä missä virheetkin. Konseptin isä Adrian Plunkett kertoi LfE:stä ja sitä sivuavasta tutkimusnäytöstä.
”Suurin osa kollegoistani ymmärtää LfE:n syvimmän olemuksen, mutta olemassa on myös vähemmistö, joka jostakin syystä on hyvin skeptinen LfE:n kaltaisia menetelmiä kohtaan. He vaativat yleensä heti kättelyssä tiukkaa dataa sen toimivuudesta”, Learning from Excellence -konseptin (LfE) kehittäjä Adrian Plunkett sanoo.
”…show me the interventions for all this touchy-feely stuff; I need hard facts and tools.”
Aluksi Plunkett sivuutti tämän kaltaiset kommentit, sillä hänoli täysin vakuuttunut systeemin toimivuudesta jo sen perusteella, kuinka innokkaasti sitä oli implementoitu käytäntöön eri puolilla Iso-Britanniaa. Myös henkilökunnalta saadut kiitokset kannustivat Plunkettia.
Tutkimusnäytön aika
Ajan LfE:n tutkimusnäyttö alkoi kuitenkin kiinnostaa Plunkettia ja hän alkoi toden teolla etsiä sekä tuottaa sitä. Aluksi oli selkiytettävä käsitteet. Plunkettin mukaan on merkityksellistä, miten sellaisesta asiasta, mikä kaipaa perusteita, puhutaan. Garnegie Institutessa julkaistussa artikkelissa määritellään puhetyylit rationaaliseen ja relationaaliseen kategoriaan (lexicon – ”sanasto). Näistä voitaneen suomeksi käyttää vaikkapa ilmaisuja järkiperustainen ja suhteellinen, jotka viittaavat määrälliseen ja laadulliseen lähestymistapaan.
Näitä artikulointitapoja voidaan hyödyntää, kun halutaan korostaa positiivisen raportointijärjestelmän potentiaalisia hyötyjä, kun järjestelmää yritetään perustella ja markkinoida mahdollisesti skeptisesti suhtautuvalle ylimmälle johdolle.
”On muistettava, että esimies ja LfE:tä implementoimaan pyrkivä alainen voivat käyttää keskusteluissaan hyvinkin toisistaan poikkeavaa kieltä. Usein positiivisuudesta puhuttaessa päädytäänkin törmäyskurssille, kun positiivisuuspuhe tulkitaan ”kukkahattutätimäiseksi positiivisuuslässytykseksi”, vailla aiheesta olisikin kovaa dataa ja tutkimusnäyttöä.
Pieni tarina, iso vaikutus
LfE:n tutkimusnäyttö jaetaan tässä yhteydessä neljään kategoriaan; tarinat ja kertomukset (kokemukset), henkilöstöltä kerätyt kyselyt, PRAISe-tutkimuksen tulokset sekä LfE:hen suoraan liittymätön mutta sitä tukeva tutkimusnäyttö.
Tarinat, kertomukset ja kokemukset ovat merkityksellisiä, vaikka anekdootteihin ja subjektiivisiin kokemuksiin perustuva tarinankerronta ei ole välttämättä akateemisesti se kaikkein hyväksytyin keino todentaa asioiden oikeellisuutta. Tarinat, kertomukset ja kokemukset voivat silti olla hyvinkin vakuuttava ja vetoava tapa perustella jonkin asian toimivuutta.
Jokainen LfE-raportti on pieni tarina, joka kertoo jostakin asiasta, mikä on tehty hyvin. Jo pelkästään raportin lukeminen ja sen herättämä keskustelu työyhteisössä voi toimia vakuuttavana todisteena LfE:n tuomista hyödyistä. Yleensä raporttien sisältö koskee ei-teknisiä taitoja, ja raportissa erinomaisesti toimineet henkilöt kertovat lähes poikkeuksetta sen vaikuttaneen heidän omaan asenteeseensa työtään kohtaan. Useimmiten nämä henkilöt eivät ole olleet tietoisia omien edesottamuksiensa positiivisesta vaikutuksesta työhön, ennen kuin heidät on mainittu LfE-raportissa. Tämä itsessään toimii jo erittäin vahvana todisteena LfE:n vaikutuksesta työyhteisöön.
Henkilöstöltä kerättyjä kyselyaineistoja LfE:n koetusta vaikuttavuudesta ja sen suorasta vaikutuksesta itse työhön ja sen tuloksiin on jo lukuisia ja niiden tulokset ovat olleet varsin positiivisia. Birminghamin lastensairaalassa kerättiin dataa vuosi implementoinnin jälkeen (2015) sekä 2018. Vuoden 2018 tulosten analysointi oli jutun kirjoitushetkellä kesken, mutta siitä on kuitenkin irrotettu seuraavia taulukko, joka osoittaan kiistattomasti LfE:n positiivisen. vaikutuksen työyhteisöön.
Year of survey / Question / % of positive responses
2015 / By reporting. excellence I am helping to improve patient care / 86%
2015 / I learn best from studying examples of good practice / 87%
2015 / Excellence reporting can improve team morale / 93%
2015 / Excellence reporting can boost my motivation / 87%
2018 / Receiving excellence reports increases the likelihood of me practicing in a similar way in the future / 89%
2018 / Excellence reporting leads to improvements in the safety of care we provide / 85%
LfE:tä sepsiksen hoidossa
Positive Reporting and Appreciative Inquiry in Sepsis (PRAISe) oli hanke, jonka oli tarkoitus osoittaa LfE:n vaikuttavuus kliinisessä hoitotyössä ja pyrkiä parantamaan sepsis-potilaiden hoidon aloittamisvaiheen laatua. Hankkeessa osoitettiin, että positiivisen raportointijärjestelmän käyttöönotolla oli laadunhallintaa edistäviä vaikutuksia myös kliinisesti, ei ainoastaan työhyvinvoinnin näkökulmasta. Kohderyhmä koostui lähinnä lääkäreistä.
PRAISe-projektissa seurattiin LfE-raportoinnin vaikutusta hoidon laatuun sepsis-potilailla. Seurannan aikana antibioottien kulutusta pystyttiin vähentämään 5%:lla. Tutkimus tehtiin Birminghamin lastensairaalan tehovalvonnassa. Edellisen vuoden vastaavaan aikaväliin verrattuna antibioottien kulutus väheni 6,5%. Tarkoituksenmukaisen antibiootin valinta muuttui entistä laadukkaammaksi. Lisäksi edistystä tapahtui tutkimusjakson aikana sekä kirjaamisessa että ammattilaisten vuorovaikutustaidoissa.
PRAISe-projektin yhteenvedossa todetaan: ”Jos osoitat työntekijöille mitä he tekevät hyvin, he tekevät sitä lisää”.
Sivuavaa tutkimusnäyttöä
Meissä ihmisissä elää sitkeästi uskomus siitä, että virheitä ja haittoja estetään parhaiten oppimalla niistä – kaikkihan me teemme virheitä joka tapauksessa. Uusin neurotieteellinen tutkimus kuitenkin haastaa tämän näkemyksen. Apinoilla tehdyt kokeet antoivat vahvaa näyttöä siitä, että onnistuminen ja siitä saatu palaute stimuloi aivoja enemmän kuin kannattamaton, epäonnistumiseen johtava toiminta. Onnistuminen lisää dopamiinintuotantoa, mikä ehdollistaa meitä toimimaan sen suuntaisesti.
Tämänkaltainen toiminta on kuitenkin mahdollista vain, jos olemme aidosti tietoisia onnistumisistamme. Suuri osa tekemästämme työstä on erinomaista, mutta koska olemme tottuneet standardoimaan normaaliuden, emme välttämättä ole tietoisia arkipäivän onnistumisista. Juuri tässä LfE on oiva työkalu – sen avulla tavanomaiset arkipäiväiset onnistumiset voidaan tehdä näkyväksi. Siten LfE:tä voidaankin kutsua työpäivän dopamiiniboosteriksi.
Tunnustus parantaa tulosta
Työntekijöiden huomioiminen ja tunnustuksen antaminen hyvin tehdystä työstä ovat tutkitusti työtyytyväisyyttä sekä työhön sitoutumista lisääviä tekijöitä. LfE:llä on tässä merkittävä ja helposti mitattavissa oleva vaikutus, jota voidaan myös käyttää implementoinnin edistämiseksi.
Työntekijöiden työhön sitoutumisella on suuri vaikutus tehdyn työn laatuun ja siten myös työn tuloksellisuuteen. West Dawsonissa vuonna 2012 tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin työntekijöiden työhön sitoutumisen suhdetta. Tulos osoitti selvän positiivisen yhteyden työhön sitoutumisen ja tuloksellisuuden välillä. Lisäksi tutkimuksessa osoitettiin lukuisia muita suotuisia vaikutuksia, kuten laadun ja taloudellisen suoriutumisen paranemista.
Tarvitaan lisää faktaa
LfE on vasta viitisen vuotta vanha konsepti, jossa kaikki siihen liittyvät asiat vaativat lisää tutkimusta. Tämäkin juttu on vain pintaraapaisu vuoden takaiseen (2019) tilanteeseen. Tähän mennessä tutkimusnäyttö on ollut positiivista, joten LfE laajenee ja kehittyy edelleen. Lisäksi on hyvä ottaa huomioon, että tämän tekstin LfE-näkökulma on yksinomaan sitä edistävä ja kehittävä, jossa sen positiivisia vaikutuksia on haluttu tietoisesti korostaa. On mahdollista että LfE:ssä on riskejä tai haittoja, joita tässä yhteydessä ei ole osattu huomioida. Siksi on ensiarvoisen tärkeää, että tutkimustyö LfE:n tiimoilta jatkuu edelleen, ja että niistä raportoidaan myös LfE-yhteisölle ja sen ulkopuolelle. Tällä hetkellä olemme kuitenkin vakuuttuneita LfE:n työhyvinvointia sekä hoidon laatua lisäävästä vaikutuksesta ja haluamme edistää arvotukseen perustuvan työkulttuurin kehitystä.
TEKSTI LAURI RIIHIMÄKI
KUVA DIMITRI LISITSYN
