Ensihoitajat ajattelevat usein, että ensihoidolla ei ole juuri muuta tarjottavaa mielenterveyspotilaalle kuin kuljetus hoitopaikkaan. Ensihoitajien tulisi silti pystyä arvioimaan jokainen mielenterveyspotilas kattavasti ja samalla tavalla. Se on haastavaa, sillä selkeää ohjetta arviointiin ei ole.
Ensihoidon kohtaamien mielenterveyspotilaiden määrä lisääntyy jatkuvasti. Toisin kuin lähes kaikille muille potilasryhmille ensihoidossa, ei mielenterveyspotilaan kohtaamisesta ole mitään selkeää toimintamallia tai ohjetta. Tällä hetkellä mielenterveyspotilaiden kohtaaminen perustuukin pitkälti ensihoitajan oman kokemuksen ja kiinnostuksen tuomaan tietotaitoon.
Monet ensihoitajat kokevat mielenterveyspotilaiden tilanarviot haastaviksi. Toisaalta myös mielenterveyspotilaat toivovat ensihoitajille lisää koulutusta. Asiat käyvät ilmi opinnäytetöistä ja kyselyistä.
Haastavilla mt-tehtävillä tehdyt tilanarviot eivät ole tasalaatuista. Ongelmaan pyrittiin löytämään ratkaisu, ja syntyi triagelomake. Sen avulla mielenterveyspotilaan tilanarvion ja kuljetuspäätöksen halutaan helpottuvan.
Näin triagelomake toimii
Triagelomake on luotu käyttämällä apuna kahta australialaista lomaketta, joita käytetään mielenterveyspotilaan arviointiin. Tavoitteena oli tehdä selkeä ja helppokäyttöinen väline ensihoito-opetukseen. Sen avulla opiskelijat pystyisivät harjoittelemaan mielenterveyspotilaan kohtaamista ja siihen liittyvää päätöksentekoa. Lomake päädyttiin koodaamaan värein ensihoitajille tutun triagevärityksen mukaisesti.
Esitiedot ja triageväri
Lomake alkaa esitieto-osiolla, jonka jälkeen edetään triageosioon. Potilaasta arvioitavat asiat on jaettu kolmeen kategoriaan: ajattelu ja toiminta, mieliala sekä arjessa selviytyminen. Kaikkien kategorioiden alle on listattu asioita, jotka voidaan arvioida vakavuuden ja kiireellisyyden perusteella eri väreiksi.
Vihreäksi luokitellaan potilas, joka on oireeton. Keltainen luokitus vaatii laajempaa pohdintaa ja kokonaistilanteen arviointia ottaen huomioon potilaan olemassa olevat perussairaudet ja niiden hoitotasapainon. Mikäli keltaisia oireita löytyy, tulisi tilanteen mukaan harkita lääkärin konsultaatiota kuljetuksen tarpeesta.
Punaiseksi luokitellut oirekuvat edellyttävät lähtökohtaisesti, että jokainen potilas kuljetetaan sairaalaan. Punaisten oireiden ilmetessä tulee harkita myös tahdosta riippumattoman hoidon kriteerien täyttymistä, jos potilas ei ole halukas lähtemään hoitoon.
Triagelomake toimii apuvälineenä ja muistilistana erityisesti epäselvissä tilanteissa. Mielenterveyspotilaat ovat kuitenkin hyvin laaja potilasryhmä, eikä lomake siten anna suoraa vastausta jokaiseen tilanteeseen.
Lomakkeen käyttö vaatii käyttäjältään perustietoa mielenterveyden ongelmista, oireista ja käsitteistä. Suurimman hyödyn triagelomakkeesta saavat todennäköisesti ensihoitajaopiskelijat sekä vastavalmistuneet ensihoitajat.
Hyvä apuväline
Triagelomaketta testattiin Oulun amk:n ensihoitajaopiskelijaryhmällä, joilla ensihoidon kokemus vaihteli pelkistä ensihoidon työharjoitteluista useamman vuoden työkokemukseen. Lomake koettiin selkeäksi ja hyväksi apuvälineeksi työkokemuksen määrästä riippumatta. Vähemmän kokemusta omaavilla lomake auttoi päätöksenteossa ja kuljetustarpeen arvioinnissa. Kokeneemmat pitivät lomaketta hyvänä muistilistana ja apuvälineenä kattavan tilanarvion tekemiseksi. Triagelomake suunniteltiin koulutuskäyttöön, mutta palautteiden perusteella lomaketta pidettiin hyödyllisenä apuvälineenä myös työelämään.
Kannattaisi kehittää lisää
Tällä hetkellä triagelomake on A4-kokoinen paperiversio. Lomakkeen ajatus olisi mahdollista viedä myös sähköisiin kirjausjärjestelmiin, mutta se vaatisi lisää kehitystyötä. Sähköinen triagelomake voisi alentaa kynnystä käyttää sitä. Yhä useampi mielenterveyspotilas voitaisiinkin arvioida samaa yhdenmukaista arviointimenetelmää käyttäen.
Pitkällä tähtäimellä mielenterveyspotilaiden saamaa ensihoitoa voitaisiin yhtenäistää ja tehdä tasalaatuisemmaksi. Triagelomake saattaisi tuoda varmuutta ensihoitajien tekemään tilanarvioon.
Usein vain ensihoito näkee, minkälaisissa oloissa potilas elää ja millaisia mahdollisia ongelmia potilaalla on sosiaalisissa suhteissa. Ensivaiheen tieto on tärkeää myös jatkohoidon kannalta.
TEKSTI MARJA ISOTALO, JANIKA KOKKO JA KIRSI POKELA
Kirjoittajat ovat Oulun ammattikorkeakoulusta valmistuneita ensihoitajia. Juttu on kirjoitettu heidän Mielenterveyspotilaan triage ensihoitoon-opinnäytetyönsä perusteella. Juttu on julkaistu Systolen ja Palokuntalainen-lehden yhteisnumerossa 2019.
