Tanskalaisjalkapalloilijan sydän pysähtyi EM-kisoissa kesken Suomea vastaan käydyn ottelun. Hänet elvytettiin kentällä ja kuljetettiin sairaalaan. Tapauksen jälkeen ihmiset alkoivat hankkia voimistuvalla tahdilla automaattisia defibrillaattoreita (sydäniskuri) jopa kotikäyttöön, kertoo laitteita myyvä Jukka Juutinen.

Tapahtumat jalkapallokentällä laukaisivat ennenkokemattoman defibrillaattorimyynnin, kertoo ensihoitovälineitä maahantuovan ja myyvän EMS Consulting Oy:n Jukka Juutinen. Vaikka tapaus tuo yritykselle kassavirtaa, Juutinen kertoo tarkastelevansa tilannetta hieman surullisenakin. Hänen mielestään tapaus alleviivaa sen, että jotain kovin rankkaa on aina tapahduttava, että asioihin herätään.

Juutisen yritys järjestää myös erilaisia ensiapukursseja ja alaan liittyviä koulutuksia, niitä pidetään yleensä yrityksille ja yhteisöille. Niissä monesti automaattisen defibrillaattorin hankita jää tekemättä. Kielteinen ostopäätös kuitataan monesti sillä, että naapuri osaa elvyttää tai että naapurissa on paloasema.

Jalkapalloilijan sydänpysähdyksen jälkeen Juutinen myi parissa päivässä enemmän laitteita kuin normaalisti kuukauden aikana. Niitä hankkivat nyt ihan yksityiset henkilötkin. Eräältä yksityiseltä ostajalta Juutinen kysyi, että: ”miksi hankit laitteen?” ”Tuleehan tuota palloa joskus potkittua”, asiakas vastasi. Se sai puheliaan Juutisenkin hiljaiseksi. On vaikea puhua todennäköisyyksien puolesta, kun niiden vastainen menestystarina nähdään suorassa tv-lähetyksessä.

Välineitä myyvänä kauppiaana Juutinen laittaa tietenkin automaattisen defibrillaattorin pakettiin ja lähettää sen asiakkaalle. Samalla hän toivoo, että sitä ei koskaan tarvittaisi. Niin toivoo varmasti asiakaskin. Jokainen volyymia lisäävä laite kaiketi parantaa sydänpysähdyksistä selviytymistä.

 

 

Hanki laite, mutta mieti hetki

”Hyvä, että sydänpysähdysten mahdollisuuteen herätään, mutta ennen automaattidefibrillaattorien hankkimista olisi hyvä pysähtyä hetkeksi”, ensihoitolääkäri Heini Harve-Rytsälä sanoo. Hän on tehnyt automaattisiin defibrillaattoreihin liittyvän väitöskirjan sekä kuuluu Sydänliiton työryhmään, joka suunnittelee laitteiden tehokasta käyttöä koko maassa. Harve-Rytsälän mukaan laitteen hankkiminen on kannatettavaa, mutta ennen ostamista tulisi pohtia, mihin laite sijoitetaan ja miten se olisi yhä useamman ihmisen saatavilla. ”Jos laite saa paikan vaikkapa oman auton takapenkiltä, se ei välttämättä hyödytä omistajaansa, vaikka tämä laitteella hoidettavan rytmihäiriön saisikin.”

Harve-Rytsälä ehdottaakin, että kun automaattinen defibrillaattori päätetään hankkia vaikkapa urheiluharrastusta silmällä pitäen, se kannattaa lahjoittaa esimerkiksi urheiluseuran käyttöön. Tällöin hankintakulut voisi jakaa porukalle, joka on halukas tällaiseen panostukseen. Ja kun seuran kaikki valmentajat vielä saisivat laitteeseen liittyvän ensiapukoulutuksen, niin siitä voitaisiin saada mahdollisimman kattava ja tehokas hyöty.

 

Laite on osa kokonaisuutta

Harve-Rytsälä muistuttaa myös, että automaattinen defibrillaattori on osa kokonaisuutta, jonka tulee toimia hyvin, että sydänpysähdystilanteissa voidaan saada hyviä tuloksia. Yksinään laitteen olemassa olo ei pelasta ketään. ”Vaikka laite neuvoo käyttäjäänsä, on sen toimintaan hyvä tutustua etukäteen ja pohtia, mitä missäkin vaiheessa tehdään.” Myös nopea avun hälyttäminen ja peruselvytys kuuluvat sydänpysähdyksen menestyksekkääseen hoitokokonaisuuteen.

Hankitut automaattidefibrillaattorit kannattaakin ilmoittaa Defirekisteriin, jotta laitteet sitten tarpeen tullen myös löytyisivät paremmin. Defirekisteriin ilmoitetut laitteet näkyvät palvelussa olevalla kartalla muun muassa 112 Suomi -sovelluksen kautta.

 

Jalkapallostadionilla harvinainen tapaus

Sydänpysähdykset eivät useinkaan pääty, kuten jalkapallostadionilla EM-kisoissa. ”Tanskalaisjalkapalloilijan tapaus oli sydänpysähdysten joukossa kovin harvinainen. Lopputulos, jossa potilas poistuu sydänpysähdyksen jälkeen tapahtumapaikalta happimaski kasvoillaan ja yleisölle heilutellen, on jotain sellaista, mitä ei yleensä tapahdu”, Harve-Rytsälä sanoo.
Yleensä elvytetyt potilaat kuljetetaan tajuihinsa tulematta sairaalaan. Siltikin sillä, että on hankittu automaattinen defirillaattori, asetettu se hyvin saataville ja ilmoitettu defireksiteriin, voi olla ratkaiseva hyöty seuraavassa sydänpysähdyksessä.

 

Kun yleisellä paikalla on tällainen merkki, sen läheisyydestä löytyy kaikkien käytettäväksi tarkoitettu neuvova defirillaattori.

 

Tunnista elottomuus, hälytä apua

Suomen Elvytysneuvoston puheenjohtaja ja Hus Lohjan ylilääkäri Jukka Vaahersalo sai pari päivää tanskalaisjalkapalloilijan tapauksen jälkeen toimittajalta soiton. Hän halusi tietää, että: Voiko tavallinen ihminen enää liikkua ja urheilla turvallisesti tai huoletta, koska huippu-urheilijallekin oli käynyt näin. Vaahersalo tietenkin sanoi, että kaikenlainen liikunta on edelleen sallittua ja jopa hyödyllistä. ”Mikään ei ole saanut elvytysasialle näin paljon näkyvyyttä kuin tämä tapaus. Se oli omiaan nostamaan ihmisten ajatuksissa kierroksia. Klassinen ja toimenpidekeskeinen ratkaisu tälle varmaan on hankkia se defibrillaattori”, Vaahersalo sanoo.

Vaikka tapaus nostatti kierroksia, oli se rauhallisestikin ajatellen esimerkki siitä, miksi automaattisia defibrillaattoreita ja ihmisten elvytyskoulutusta tarvitaan. ”Sydänpysähdys voi sattua kenelle tahansa, huippukunnossa olevalle urheilijallekin.” Jotta näissä tapuksissa osattaisiin toimia oikein, tekee Elvytysneuvosto jatkuvasti töitä. Sen viesti on, että elottomuus tulisi osata tunnistaa, jolloin tulisi viipymättä hälyttää apua ja ryhtyä elvyttämään.

Elottomuutta on joskus vaikea todeta, sitä varten onkin olemassa helppo ohje: Jos potilas ei reagoi voimakkaaseen ravisteluun ja äänekkääseen puhutteluun, eikä hengitä normaalisti, aloita peruselvytys. ”Tunnista elottomuus ja hälytä apua, ilman sitä yksikään sydänpysähdyspotilas ei toivu”, Vaahersalo sanoo.

 

TEKSTI JA KUVAT MARKO PARTANEN