Systole testasi Bollé Safety -suojalasit. Valmistaja ja maahantuoja lupaavat niiden olevan huurtumattomat  – eikä turhaan. Ensihoitajat käyttivät laseja ja totesivat niiden olevan huurtumattomuutensa lisäksi myös muilla tavoin hyvät.

Ensihoitajat käyttivät työssään Bollé Safety -suojalaseja. Valmistajan lupaus huurtumattomuudesta piti. Suojalaseja käytetiin tilanteen mukaan ulkona, sisätiloissa ja ambulanssin hoitotilassa. Ajankuvaan sopien suojalasien kanssa käytettiin aina myös joko kirurgista suunenäsuojusta tai FFP-venttiilimaskia. Suojalasit eivät käytön aikana huurtuneet, vaikka toisinaan ominaisuutta testattiin jopa keinotekoisen liioitellusti.

Ensihoitajat toteavat, että aiemmin käytössä olleiden lasien kanssa huurtuminen on joskus jopa estänyt kokonaan lasien käytön, vaikka tilanne olisi sitä vaatinut. Bollé Safety -suojalasien kanssa tätä ongelmaa ei ilmennyt.

Ensihoitajat kehuivat myös testissä olleiden lasien istuvuutta. Lasit eivät painaneet ollenkaan ja niiden muotoilu tuntui olevan hyvin suunniteltu, sillä lasit istuivat kasvoille. Välillä suojalaseja käytettäessä niiden olemassaolo jopa unohtui. Pientä pohdintaa aiheutti lähinnä lasien peittävyys tilanteissa, joissa annetaan aerosolihoitoa.

 

Ensihoitajat kehuivat laseja tyylikkäiksi, vähemmän suojalasimaisiksi. Käytössä olivat sekä tummennetut että kirkkaat lasit. Näistä ensihoitotyötä ajatellen jatkoon äänestettiin kirkkaat lasit. Tummennetut lasit toimivat hyvin auringonpaisteessa ja kirkkaissa olosuhteissa, mutta hämärässä tummennus saattoi hieman haitata näkyvyyttä. Tummissa laseissa myös potilaan kohtaaminen tuntui etäiseltä. On potilaskontaktin kannalta parempi, kun hoitajan silmät näkyvät, varsinkin kun alaosa kasvoista on maskin peitossa.

Bollé Safety -suojalaseissa on Platinum-pinnoite sekä sisä- että ulkopinnalla. Se estää huurtumisen. Lasit toimitti testattavaksi maahantuoja Vandernet Safety.

 

 

Työturvallisuuslakia

Systole kysyi silmien suojauksesta Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosastolta, joka nosti esiin suojainten hankkimista ja valintaa koskevaa lainsäädäntöä.

Työturvallisuuslain (738/2002) 15 §:n mukaan työnantajan on hankittava ja annettava työntekijän käyttöön erikseen säädetyt vaatimukset täyttävät ja tarkoituksenmukaiset henkilönsuojaimet, jollei tapaturman tai sairastumisen vaaraa voida välttää tai riittävästi rajoittaa työhön tai työolosuhteisiin kohdistuvilla toimenpiteillä.

Valtioneuvoston päätöksessä todetaan, että jos tapaturman tai sairastumisen vaaraa ei voida välttää tai riittävästi rajoittaa teknisillä työolosuhteisiin kohdistettavilla suojelutoimenpiteillä tai työn organisoinnilla, työnantajan on hankittava erikseen määritellyn arvioinnin perusteella työntekijän käyttöön henkilönsuojaimet. Suojainten on oltava kyseiseen työhön liittyvien vaarojen torjuntaan tarkoituksenmukaiset ja työolosuhteisiin soveltuvat, eikä niiden käyttö saa tarpeettomasti lisätä muuta vaaraa. Työnantajan tulee huolehtia siitä, että työssä käytettäviksi hankitaan vain sellaisia suojaimia, jotka täyttävät niitä koskevat vaatimukset sen mukaan kuin niistä erikseen säädetään tai määrätään.

Suojaimia valitessa työnantajan on arvioitava työssä esiintyvät vaarat, joiden välttämiseksi tai rajoittamiseksi on käytettävä henkilönsuojaimia. Arviointiin kuuluu henkilönsuojaimilta vaadittavien suojausominaisuuksien määrittely sekä saatavilla olevien suojainten vertailu vaadittaviin ominaisuuksiin. Arvioinnissa tulee ottaa huomioon myös ne vaarat tai haitat, joita itse suojaimesta voi aiheutua.

Henkilönsuojainten, joita myös silmiensuojaimet ovat, hankinta kuuluu siis työnantajalle, kun vaaran todetaan olevan olemassa eikä sitä voi välttää muilla keinoilla. Suojaimet valitaan riskin arvioinnin perusteella eli kun tiedetään, miltä tekijältä tai tekijöiltä työntekijää on tarpeen suojata. Riskin arvioinnin tekee työnantaja, joka voi käyttää arvioinnissa apuna asiantuntijaa.

Kaikkien henkilönsuojainten on täytettävä EU:n henkilönsuojainasetuksen (EU) 2016/425 vaatimukset.