”Yrittäjällä on aika huono asema maamme ensihoidossa”, Ikaalisten Ambulanssipalvelun toimitusjohtaja Jali Smolander linjaa. Monituottajamallin mahdollisuudesta huolimatta, yrittäjiä näkyy kentällä enää vähän. Ikaalisten Ambulanssipalvelussa riittää silti sitoutunutta henkilöstöä. Smolander on otettu ihmisistä, jotka seisovat hänen rinnallaan.

Nykytrendi ei lupaa auvoisia aikoja ambulanssiyrittäjille. Ensihoitokentän yksityiset yritykset ovat vähenemään päin. ”Ensihoitoa ajetaan sairaanhoitopiirien ja pelastuslaitoksen tehtäväksi kuin käärmettä piippuun, yrittäjän on vaikea taistella sitä markkinaa vastaan”, Jali Smolander sanoo.

Hänen johtamansa Ikaalisten Ambulanssipalvelu on säilyttänyt paikkansa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin monituottajajärjestelmässä. ”Siinä on onnistuttu hoitamalla perustehtävä luotettavasti ja vastuuntuntoisesti”, Smolander sanoo.

Yrityksessä 13 vuotta työskennellyt ensihoitaja Markus Syrjälä kehuukin työnantajiaan työhönsä sitoutuneeksi. ”Heillä on halu tuottaa ja kehittää palvelua jatkuvasti. Myös henkilöstö on haastettu innovoimaan ja tuottamaan laatua.”

Smolanderin mukaansa avainasemassa on myös oma edunvalvontatyö. Sitä tehdään vaikuttamalla poliitikoihin ja sairaanhoitopiirin virkamiehiin. ”Jälkimmäisiin vaikuttaminen on vaikeampaa, sillä he ovat lähes poikkeuksetta sitä mieltä, että ensihoidon tulisi olla jotakin muuta kuin yksityistä toimintaa”, Smolander arvioi.

 

Hinta selvillä

Smolanderin toivelistalla on tietysti jatkossakin monituottajamalli. Yksityisten yritysten toiminta halutaankin mahdollistaa myös suunnitteilla olevilla hyvinvointialueilla. ”Yritystoiminta tuo vaihtoehdon, jossa palvelun hankkija saa kilpailutuksessa tarkan tiedon siitä, mitä palvelu maksaa. Se on läpinäkyvää.” Nytkin Smolander sanoo voivaansa kertoa, kuinka paljon toiminta on maksanut kaikkina niinä 22 vuotena, minä hän on toimintaa pyörittänyt. Jos yritykset ajetaan alas, kustannusten vertaaminen muuttuu yhä vaikeammaksi. Tarvitaanko kustannusten vertaamista sitten enää ollenkaan?” Smolander kysyy.

 

Haaveissa pitemmät sopimukset

Sairaanhoitopiirien pitäisi tehdä yritysten kanssa pitempiä sopimuksia. Sellaiset eivät ole mahdottomia, sillä Smolander tietää lähiliikennetapauksen, jossa sopimus kirjoitettiin 15 vuodeksi. ”Haavekuvani on kahdeksan vuoden sopimus, jolloin yritystoiminnan vahvuudet tulisivat esiin paremmin. Hankintoja voitaisiin kuolettaa pitkällä aikajänteellä ja organisaatioiden vertailua voitaisiin tehdä paremmin.” Smolander on kuitenkin kiitollinen jokaisesta lyhyemmästäkin sopimuksesta, ne vievät aina yritystä eteenpäin.

 

Saattaa piillä vaara

Smolanderilla on hyvät kontaktit ensihoitokeskukseen, sillä yritys on hoitanut tonttinsa. ”Ristiriitamme on ideologinen, siihen ei liity mitään henkilökohtaista.” Hän peräänkuuluttaakin reilua vertailua, jossa numerot puhuvat ja jossa toiminta on läpinäkyvää.

Smolanderia ihmetyttää, kun ensihoidosta halutaan kovasti viranomaistoimintaa. Se tekee yksityisten toimijoiden olon yhä tukalammaksi, eikä se välttämättä ole pelkästään hyväksi. ”Jos vaaditaan virkavastuuta, mutta ei ole viranomaisoikeuksia, niin kombinaatio voi olla vaarallinenkin.”

 

Ketterä ja joustava

 Hyvä yksityinen yritys on ketterä ja joustava. Niin voi sanoa Ikaalisten Ambulanssipalvelustakin. ”Kun korona viime keväänä näytti tuloaan, menin kauppaan ja ostin kirurgisia- ja FFP2- ja FFP3-maskeja heti niin paljon, että varmasti riittää. Asiaa varten ei tarvinnut perustaa työryhmää.” Kun monet sellaisetkin tahot, joiden lakisääteinen tehtävä on varautua, valittelivat maskien puutetta, niin Ikaalisten Ambulanssipalvelussa oli jatkuvasti yli kaksi kuukautta kestävä käyttökelpoisten maskien varasto.

Ja kun samaan syssyyn sairaanhoitopiiriltä soitettiin Smolanderille, että onko yrityksellä tarjota kahta autoa infektioambulanssiksi, niin hän pystyi saman puhelun aikana vastaamaan myöntävästi ja asettamaan vastakysymyksen, että: Varataanko ne heti tähän käyttöön? Hän sanookin, että joustavuus on yritystoiminnan ehdoton etu.

 

Älykkäitä työntekijöitä

Jotta yritys voi olla hyvä, sillä pitää olla hyvä henkilöstö. Smolander kehuukin omaa 20 hengen porukkaansa, joka on sitoutunutta väkeä.  Hän on ottanutkin henkilöstönsä mukaan päätöksentekoon. ”Ylhäältä päin sanelu ei enää toimi, eikä tarvitsekaan, jos organisaatiossa on keskimäärin älykkäämpiä työntekijöitä kuin itse olen, niin ehkä heitä kannattaa kuunnella.” Smolander viittaa ensihoitajien pitkään koulutukseen, johon pääsy ja josta valmistuminen kertoo kyvykkäästä ihmisestä.

Ensihoitajat ovatkin saneet yrityksessä vastuualueita budjetteineen. Smolander on huomannut, että fiksut ensihoitajat osaavat myös käyttää rahaa fiksusti.

Ja kun fiksut työntekijät haluavat kehittää itseään, yritys tukee sitä täysillä. ”Opiskelun takia ei tarvitse anoa vapaita, vaan ne otetaan huomioon työvuorosuunnittelussa”, Markus Syrjälä kiittelee.

Ensihoitaja Markus Syrjälä on työskennellyt Ikaalisten Ambulanssipalvelussa vuodesta 2008 alkaen.

 

Pitkiä työsuhteita

Kun Smolander ja hänen yrityskumppaninsa Arto Kauppila viettivät yrittäjinä toimimisen 20-vuotisjuhlaa, he saivat jakaa keskuskauppakamarin merkit pitkästä palvelusta neljälle henkilölle. Toki väkeä vaihtuukin, mutta yli kymmenen vuoden palvelu yrityksessä ei Smolanderin mukaan ole mikään harvinaisuus. ”Kun ihmiset seisovat rinnallani, vaikka vaihtoehtojakin on, olen siitä otettu.”

Ensihoitaja Markus Syrjälä on halunnut työskennellä Ikaalisten Ambulanssipalvelussa hyvän työnantajan ja hyvän työyhteisön takia. ”Voin tuoda ideoita esille ja minua kuunnellaan. Työnantaja myös huolehtii työntekijöistä, saamme liikuntaseteleitä, kiropraktikkokäyntejä ja työssään hyvin menestyneitä palkitaan rahabonuksin.”

Smolander arvioikin, että vaikeista ajoista huolimatta yrityksessä on pystytty satsaamaan kalustoon, koulutukseen, etujärjestöön ja työhyvinvointiin.

 

Joka vuosi bonuksia

 Ikaalisten Ambulanssipalvelu jakaa joka vuosi bonuksia kolmelle parhaiten työssään menestyneelle työntekijälle. 2000, 1500 ja 1000 euron suuruinen bonus joulun alla on kiva lisä kenelle tahansa. ”Pelkkä kiitos somepäivityksessä ei lämmitä, sillä ei saa voita leivälle, eikä lapselle harrastusvälineitä, siksi kiitoksemme on konkreettinen”, Smolander sanoo.

Bonuksen myöntämistä varten on rakennettu etujärjestelmä. Siinä arvioidaan etukäteen sovitusti neljää eri osa-aluetta. Isomman kertoimen arvioinnissa saa suoriutuminen ensihoitajan perustehtävästä. Siinä tarkastellaan kirjaamista, tilatietojen lähettämistä, lähtöaikoja, kiireellisissä tehtävissä potilaan saavuttamista, työtehtäviin käytettävyyttä ja positiivisen työilmapiirin luomista. Muut arvioitavat kohdat ovat oman vastuualueen hoitaminen, asemapalvelu ja koulutukset sekä innovaatiot. Arviointiprosessi tehdään kvartaaleittain.

”Etujärjestelmän ylläpitämiseen menee paljon aikaa ja se aiheuttaa töitä, mutta se myös kantaa hedelmää. Tämän avulla ihmiset saavat oikeasti palautetta työstään”, Smolander sanoo.

 

Aluksi pelättiin, että etujärjestelmä toisi henkilöstön sisälle epätervettä kilpailua, mutta niin ei käynyt. ”Jokainen pystyy vaikuttamaan menestymiseensä omalla perustyöllään. En ole huomannut, että vuosittaiset palkitsemiset saisivat henkilöstössä aikaan kielteisiä tunteita”, Syrjälä sanoo.

Smolander arvioi, että henkilöstö keskittyy järjestelmän takia paremmin myös vastuualueisiinsa, kun sitä kannustetaan hyvän kautta. ”Järjestelmä vaatii jatkuvaa elävöittämistä, muuten siitä tulee liian staattista.”
Vuoden 2020 bonuspotti jaettiin poikkeuksellisesti kaikkien työntekijöiden kesken. ”Pandemian aikainen työskentely vaati uuteen asiaan keskittymistä ja venymistä kaikilta”, Smolander sanoo.

 

Teksti Marko Partanen
Kuvat Ikaalisten Ambulanssipalvelu Oy