Pelastuslaitokset kehittävät työhyvinvointia ja -kykyä hankkimalla omia fysioterapeutteja. Etelä-Karjalan pelastuslaitoksella on työskennellyt fysioterapeutti jo viiden vuoden ajan. Itä-Uudenmaan pelastuslaitos palkkasi puolestaan keväällä 2022 oman fysioterapeuttinsa. Terapeutin odotetaan tuovan säästöjä ja toisaalta lisäarvoa pelastuslaitoksen henkilöstölle ja toimintaan.

 

Keväällä 2022 Itä-Uudenmaan pelastuslaitos julkaisi fysioterapeutille avoimen työpaikan. Valinta tehtiin lukuisien hakijoiden joukosta ja pelastuslaitos kokee saaneensa parhaan fysioterapeutin omaan tarpeeseensa. Pelastajien fyysisen suorituskyvyn testaus on aiemmin kuulunut työterveyshuollon palveluihin, mutta sittemmin palvelu on ostettu ulkopuoliselta palveluntuottajalta, kertoo Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Mika Kynsijärvi. Yksi peruste oman fysioterapeutin palkkaamiselle oli vuosittaisten testauskustannuksien hallinta. Toiseksi fysioterapeutin toivotaan mahdollistavan parhaimmillaan hyötyjä, joita ei voida suoraan hinnoitella, lisää Kynsijärvi. Fysioterapialla voikin olla ennaltaehkäisevä vaikutus tuki- ja liikuntaelimistön ongelmien syntymiseen. Hyödyt voivat näkyä muun muassa sairauspoissaolojen ja kuntoutuspäivien vähentymisenä.

 

Fysioterapeutti koettiin työkyvyn kannalta tärkeäksi

Etelä-Karjalan pelastuslaitoksella työskentelevä palomies Jonne Pusenius suorittaa pelastusalan päällystötutkintoa ja työstää parhaillaan opinnäytetyötään. Opinnäytetyö selvittää Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen jatkuvan valmiuden työntekijöiden kokemuksia fysioterapeutin palveluiden käytöstä ja sen vaikutuksista työkyvyn ylläpitämiseen. Opinnäytetyö julkaistaan Theseus-tietokannassa toukokuussa 2022. Suurin osa opinnäytetyön kyselytutkimukseen vastanneista oli hyödyntänyt pelastuslaitoksen fysioterapeutin yksilöllisiä palveluita ja kaikki vastaajat kokivat hänen palvelunsa hyödyllisiksi. Fysioterapeutin palvelut koettiin tärkeäksi oman työkyvyn ylläpitämisen suhteen. Opinnäytetyön tulokset kertovat, että vastaajat kokivat kehitystä työkyvyn ylläpitämisessä fysioterapeutin työpanoksen myötä. Tärkeimmiksi tekijöiksi nousivat palveluiden monimuotoisuus, seuranta ja henkilökohtainen ohjaus. Vamman jälkeiseen kuntoutukseen fysioterapeutti koettiin erityisen tärkeäksi.

Tulosten perusteella huomataan, että fysioterapeutin palveluiden koettiin parantaneen vastaajien fyysistä suorituskykyä. Muuta hyötyä oli muun muassa kuntoutusajan lyhentyminen, jota tuki kuntoutuksen henkilökohtaisuus.

 

Hyvää palautetta työterveyshuollosta

Etelä-Karjalassa fysioterapeutin läsnäolo on huomattu työterveydessä, kertoo pelastuslaitoksella työskentelevä fysioterapeutti Tomi Hauska. Kahden vuoden työskentelyn jälkeen työterveyden palveluntarjoajan yhteisissä palavereissa kummasteltiin TULE -vaivaisten asiakkaiden vähäisyyttä. Hauska arvelee hänen suunnittelemiensa ja ohjaamiensa aamujumppien olevan merkittävin tekijä fyysisen suorituskyvyn kehittymiselle. Muita tärkeitä tekijöitä Hauskan mukaan ovat muun muassa hänen läsnäolonsa pelastuslaitoksella, mikä mahdollistaa pikaisenkin fysioterapeutin vastaanoton järjestämisen ja helpon saavutettavuuden. Toisena esimerkkinä ovat kahvihuonekeskustelut, jotka tuovat fyysisen terveyden tietoutta pelastajien päivään. Hauska kuitenkin painottaa, että sairauspoissaolopäiviä tulee aina ja erityisesti isommat operaatiot nostavat poissaolopäivien keskiarvoa. Hyötyä on siis ollut sairauspoissaolopäivien vähentyminen ja toisaalta kuntoutuksen oikea-aikaisuuden kehittyminen.

 

Fysioterapeutin räätälöity tehtävänkuva

Kynsijärvi kertoo, että Itä-Uudellamaalla fysioterapeutin työtehtävät ovat monipuoliset. Fysioterapeutilla on mahdollisuus johtaa itseään ja päättää omasta työkuvastaan. Fysioterapeutin työlle asetetaan tavoitteet, joiden saavuttamisen keinot hän itse päättää parhaaksi näkemällään tavalla. Työhön kuuluu muun muassa lakisääteisten fyysisen suorituskyvyn testien valvonta, tulosten kirjaus ja yksilöllisen palautteen antaminen sekä testeihin liittyvien tilastojen ylläpito.

Testien tulosten pohjalta jokaiselle laaditaan henkilökohtainen työhyvinvointia ylläpitävä ja edistävä suunnitelma, johon kuuluu tavoitteelliset ohjeet niin työhön, kuin vapaa-aikaankin. Sairaslomalta tulevatkin voidaan huomioida tekemällä heille kuntoutussuunnitelma, kuvaa Mika Kynsijärvi.

Fysioterapeutti osallistuu myös moniin muihin vaikuttaviin tehtäviin. Hän voi tarjota oman näkemyksensä mahdollisesti korvaavien tehtävien sopivuuteen työntekijän rajoitteiden perusteella. Lisäksi fysioterapeutti voi tarjota ergonomiaopastusta ensihoitajille, pelastajille ja päivähenkilökunnalle. Fysioterapeutti toimii yhdyshenkilönä työterveyspalvelujen tarjoajien välillä ja seuraa työterveyden asettamia tavoitteita. Fysioterapeutti voi myös järjestää oman osaamisalueensa luentoja ja näin tuoda lisäarvoa pelastuslaitokselle. Fysioterapeutin vastuulle kuuluu myös ryhmänohjaukset, Kynsijärvi tarkentaa.

 

Asenteen ja kulttuurin muutos

Kynsijärvi toivoo, että pelastuslaitoksella päästäisiin eroon toimintamallista, jossa treenataan kuukausi ennen testejä. Toisin sanottuna treenaaminen tapahtuu ainoastaan testejä varten. Vuorohenkilökunnan fyysisen toimintakyky tulee saada sille tasolle, että testit päästään läpi milloin vain, jolloin pelastajien toimintakyky on tasainen ympäri vuoden.

Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen fysioterapeutti Tomi Hauska näkee, että Etelä-Karjalassa pelastajat ovat pääsääntöisesti liikunnallisia ja motivoituneita oman kunnon kohottamiseen ja ylläpitoon, jolloin haastetta kuntotestien suhteen ei juuri ole näkyvissä. Kuitenkin asenteen muutoksia aamujumpan suhteen on tapahtunut. Aamujumpat oli tarkoitus saada osaksi pelastajien päiväohjelmaa heidän fyysisen suorituskykynsä kehittämiseksi. Ohjattujen jumppien tarve saatiin selväksi kattavien perustelujen jälkeen. Aluksi oli hieman havaittavissa vastarintaa aamujumppiin osallistumiseen, mutta ajan myötä ne hitsautuivat päiväohjelmaan. Nykyisin useita pelastajia saattaa harmittaa, mikäli aamujumppa jää välistä, kertoo Hauska. Organisaatiotasolla on tapahtunut asioita, jotka tukevat muutosta kuntotesteihin motivoitumiseksi. Muun muassa sopimuspalokuntalaisia ajatellen testauskalustoa ja päteviä testaajia on lisätty, jolla pyritään madaltamaan testeihin menemisen kynnystä ja kannustamaan kuntoiluun.

 

Teksti:
Markus Hakkarainen, fysioterapeuttiopiskelija, LAB- ammattikorkeakoulu
Outi Pöyhönen, lehtori, LAB-ammattikorkeakoulu