Vuoden ensihoitajaksi 2018 valittua Kari Törröstä luonnehditaan ”sillanrakentajaksi” ja ”joukkuepelaajaksi.” Hänen kerrotaan olevan myös ”sinnikäs puurtaja”, jolla on jatkuvasti jokin projekti käynnissä. Projekteissa Törröseltä on vaadittu välillä myös kovaa pokkaa.
Eeva Kröger ja Jyrki Jaaranen kertovat minkälaisesta miehestä on kyse.
Joensuulainen Kari Törrönen valitaan tänään Vuoden ensihoitajaksi 2018. Valintaa perustellaan sinnikkäällä puurtamisella erilaisissa projekteissa oman työn ohella sekä kollegiaalisella työskentelytavalla. Eeva Kröger työskenteli Törrösen kanssa Pohjois-Karjalan AVH-projektissa ja Jyrki Jaaranen on tuntenut Törrösen 15 vuoden ajan, he kertovan minkälainen mies huomionosoituksen saaja on.
Kun Pohjois-Karjalan Sydänpiiri aloittamassa vuonna 2004 käynnistynyttä aivohalvausohjelmaansa, sille oli jo myönnetty Raha-automaattiyhdistyksen tuki mutta ohjausryhmästä puuttui vielä henkilö. Paikalle haettiin hyvää tyyppiä, hankkeen suunnittelija Eeva Kröger muistelee.
Ohjausryhmän jäseneksi pyydettiin ehdotuksia ja siihen tarjottiin Kari Törröstä, joka ryhtyi tehtävään.
”Oli jännää seurata Karin kehitystä. Kun hän tuli projektiin, hän oli ensihoitaja ja vahva käsillä tekijä, joka oli tottunut tekemään kentällä nopeita päätöksiä. Alun ehkä vähän ujostakin esiintyjästä kehittyi hyvä kuunteleva kouluttaja”, Kröger sanoo.
Hanke teki näkyväksi ja vahvisti Pohjois-Karjalaan valmistellun AVH-potilaan hoitoketjun. Kari teki koulutuspaketin sairaanhoitajaopintojen opinnäytetyönä yhdessä opiskelutoverinsa kanssa. Koulutuspaketin mukaiset koulutukset Kari piti kuitenkin yksin tai Krögerin kanssa.
Hoitoketju koulutettiin toimimaan maallikosta lääkäriin. Törrönen koulutti kymmenissä tilaisuuksissa ympäri Pohjois-Karjalaa, miten maallikko tunnistaa aivohalvauspotilaan ja mitä terveyskeskuslääkärin, sairaanhoitajan tai vaikka röntgenhoitajan piti tietää.
”Se vaati pokkaa, kun ensihoitaja alkoi kertoa lääkärille, että tällainen potilas jos tulee ovesta sisään, niin sillä on sitten kiire”, Kröger sanoo.
Hänen mukaansa jo yhteisen kielen löytäminen oli oma haasteensa.
Koulutustilaisuuksista hyötyi erityisesti AVH-potilas, jonka hoitoon pääsy parani selvästi ja hoitoja ryhdyttiin aloittamaan kiireellisenä. Koulutuksen seurauksena jokainen hoitoketjun osa alkoi toimia paremmin.
”Karilla on laaja verkosto ja hän osasi valjastaa sen käyttöön. Siitä oli projektissa paljon hyötyä.”
Hankkeen ohjausryhmä osallistui työn asiatarkistukseen mutta Kari jaksoi hioa ja kehittää materiaalia sekä kouluttaa sen, Kröger kertoo. Vaikka Karinkin kanssa tuli hetkiä, jolloin oli hiottava särmiä, hänen kanssaan oli helppo tehdä yhteistyötä.
”Kari on sosiaalisesti lahjakas ja hänen kärsivällisyytensä kouluttajana lisääntyi, kun hänen oli perusteltava kerta toisensa jälkeen AVH-potilaan kiireellisyyttä.”
Krögerin mukaan aivohalvauksesta muodostui Törröselle sydämen asia ja hän teki sen eteen paljon töitä. Törrönen sai hankkeen jälkeen Aivoliiton stipendin. Perusteluiden mukaan hän oli parantanut AVH-potilaan asemaa.
”Linja pitää ja huumori lentää”
”Kari on sellainen sillanrakentaja ja joukkuepelaaja”, luonnehtii ensihoitaja Jyrki Jaaranen. Hän tuntee Kari Törrösen noin 15 vuoden takaa.
”Kun tulin alalle vuonna 2001, hän oli alalla tunnettu hahmo ja hänestä puhuttiin”, Jaaranen sanoo.
Törrönen työskenteli pelastuslaitoksella ja Jaaranen yksityisessä sairaankuljetusyrityksessä. Törrösestä puhuttiin hyvässä sävyssä ja luotettavana ammattilaisena, vaikka leiri oli eri.
”Hän asusteli lähellä yksityisen ambulanssitallia ja hän kävi siellä usein moikkaamassa vanhoja työkavereita”, Jaaranen muistaa.
Hän on tutustunut Törröseen ensin kouluttajana, sitten työkaverina ja esimiehenä. Ajan saatossa heistä tuli hyvät ystävät myös siviilissä. Jaaranen mukaan Törrösen linja säilyy töistä vapaalle.
”Virka-minä ja siviili-minä eivät ole kovinkaan kaukana toisistaan. Tavallaan linja säilyy ja huumori lentää aina. Jos miehellä on joskus huono päivä, niin ei se ainakaan näy.”
Jaaranen sanoo, että Törrönen tuo työyhteisöön hyvää henkeä ja huumoria. Tiukan paikan tullen löytyy tuki eikä tilanteista tehdä ylivoimaisia. Kiireessäkin ansaitaan tauko ja muutakin elämää on kuin ensihoito.
Esimiehenä Törrönen kerää Jaarasen kiitokset.
”Jos ongelmia tulee, hän suhtautuu niihin neutraalisti, selvittää mitä on tapahtunut ja löytää ratkaisun. Kenenkään kasvot eivät mene, sillä palautetta saadaan henkilökohtaisesti.”
”Meillä on iso alue ja paljon työntekijöitä. En ole koskaan kuullut kenenkään puhuvaan hänestä huonolla tavalla. Hän tulee hyvin toimeen ihmisten kanssa”, Jaaranen sanoo.
Kari Törrönen työskentelee vastaavana ensihoidon kenttäjohtajana Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksella Siun Sotessa.
Törrönen sai huomionosoituksen 13.4.2018 Vantaalla.
TEKSTI MARKO PARTANEN
KUVA JYRKI VESA
