Skotlannin Glasgowissa pidetystä EMS2022 -kongressista tehty semivertaisarvioitu randomselvitys (myöhemmin SVARS) on valmistunut. Aineisto kerättiin Systolen Instagram-tarinasta, joka analysoitiin retroperspiranttisen katselmuksen tavoin. Arviointia haittasi protokollan puute, tuleva pandemia ja palaneet hihat.
Skotlannin Glasgowissa järjestettiin kolmipäiväinen EMS2022-kongressi, joka keräsi paikalle yli tuhat akuuttihoidon edustajaa melkein 50 eri maasta. Glasgowin kongressi oli järjestyksessä kolmas, aiemmat kokoontumisajot oli pidetty Kööpenhaminassa 2016, Madridissa 2018 ja Covidissa 2020.
Global Ressuscitation Alliance (GRA) tavoittelee, että kammiovärinässä tavatuista potilaista selviytyisi 50%. Niissä maissa, joissa tuloksia seurataan ja niitä julkaistaan, ihmisiä selviää enemmän (mediaani 4 henkilöä/1 000 000 ihmistä/vuosi). Systolen Instagram-tarinassa tiedusteltiin: Seurataanko teillä VF-potilaita? Kyllä, Utsteinin mukaisesti 54%, ei 21% ja mitä tarkoittaa Utstein? 25%.
SVARS arvelee, että pilkunviilaajan vastaus ”Seurataanko teillä VF-potilaita?” -kysymykseen voisi kuulua, että: ”Tyypillisesti VF-potilaita ei tarvitse seurata.” Valistuneempi pilkunviilaaja taas voisi esittää tarkentavan kysymyksen myönteiseen vastausvaihtoehtoon, se kuuluisi näin: ”Jos VF-potilaiden selviytymistä seurataan Utseinin mukaan, niin seurataanko heitä silloin katolisten oppien mukaisesti?” Utstein kun on katolinen luostari Norjan Stavangerissa, jossa kardiologit kokoustivat vuonna 1990 ja kehittelivät yhtenäisen mallin, jolla raportoida sydänpysähdyspotilaista. SVARS toteaakin, että vaikka viisastelu on typerää, siltä tuskin pystytään välttymään jatkossakaan.
EMS2022:sta tehty Systolen IG-tarina bongasi kongressista luennon, joka käsitteli ensihoidon johtotehtäviä, joissa naisten on todettu edelleen olevan aliedustettuja. Kyseessä on globaali ilmiö, jota alleviivaa viitattujen ja tutkimusjulkaisuja tuottaneiden henkilöiden sukupuolijakauma. IG-tarina kysyi: Löytyykö teiltä nainen esihenkilönä? Kyllä 85%, Ei 15%. SVARS toteaa, että sukupuoliasioissa keskitytään liian usein vieläkin vain miehiin ja naisiin, mikä ei vastaa 2020-luvulla elettäessä käypää käsitystä sukupuolien moninaisesta kirjosta.
Ketamiinia pediatriselle traumapotilaalle?
5 miljoonan asukkaan Skotlannissa sattuu 200 lasten traumaa per vuosi. Aiheesta luennoidessaan anestesialääkäri Jon McCormack rauhoitteli lasten ilmatien hallinta -tilanteeseen joutuvia sillä, että lasten ilmateistä 1/10 000 on haastavia, kun taas aikuisella vastaava luku on 1/200. SVARS pohtii, että saako tämä aikaiseksi pelon vähenemistä lasten ilmatien hallinnassa vai aiheuttaako se lisää jännitystä myös aikuisten ilmatien hallinnassa. Systolen IG-tarinassa kysyttiin: Ketamiinia pediatriselle traumapotilaalle? Tottakai kaikille ja ikuisesti, aamen 39%, varoen, ehkä vähän midazolamia 41%, ei, ei, ei, ei 20%.
EMS2022:n aikaan 91-vuotias kardiologi Douglas Chamberlain perusti 1970-luvulla Euroopan ensimmäisiä ensihoitoyksiköitä ja oli aktiivinen ensihoitajien ekg-koulutuksen eteenpäin viejä. Chamberlain palkittiin elämäntyöstään EMS2022-kongressissa. Puuttumatta yhtään tähän palkitsemiseen SVARS pohtii, ihmisiä olisi hyvä palkita uriensa varrella silloin, kun hyviä töitä on tehty. Palkitseminen olisi myös hyvä myös perustella muutenkin kuin tyyliin: ”pitkän uran takia.”
Kongressivierailla oli mahdollisuus tehdä tutustumis- ja maistelukierros paikalliseen viskitislaamoon. Tämä ohjelmanumero päätti päivän – onneksi. Turnauksen kakkospäivään herättiin aamutottumuskysymyksellä: Millä sinä avaat päiväsi: aamulenkillä, poster walkilla vai rr-lääkkeellä? IG-tarinan kysymyksessä taisi olla erilaiset vaihtoehdot, joten tähän ei ole eikä tule vastauksia.
Skotlannissa maallikkoelvytystä on kampanjoitu kouluissa. Se on parantanut heidän OHCA-sekundaariselviytymistään. Pitäisikö Suomessakin panostaa maallikkoelvytykseen? Todellakin 98%, Nääh kaikki kuolee kuitenkin 2%. SVARS arvioi, että ensi vuonna aloittavia hyvinvointialueita kyllä kiinnostaa laittaa tämä asia kuntoon – tai sitten ei.
David Waters kertoi, miten Uudessa Seelannissa on pienennetty ensihoidon hiilidioksidipäästöjä. Kun SVARS kysyi IG-tarinan seuraajilta, miten ensihoidon hiilidioksidipäästöjä voitaisiin Suomessa vähentää, seuraajat vastasivat: ”turhia tehtäviä vähentämällä ja kieltämällä hernekeiton syöminen työvuorossa. Suomalaiset hoitoalan työnantajat ovat löytäneet tähän aivan oman tyyppisen mallin. Kun väki työkentällä vähenee, vähenevät myös henkilöstön ja samalla alan hiilidioksidipäästöt. SVARS suosittelee tätä jatkotutkimuksen aiheeksi. Systolen IG-tarinassa kysyttiin: Oletko harkinnut alan vaihtoa? Kyllä, heti kun vaan mahdollista 52%, En, viihdyn töissäni toistaiseksi 48%. Ja ikään kuin asiaan semisti liittyvänä IG-tarina tiedusteli, että: Oletko harkinnut lähteä töihin ulkomaille? Ostan lipun heti kun löydän paikan 51%, Suomessa on tarpeeksi töitä 49%. SVARS pohtii, että ei haittaa, vaikka reilu puolet miettii alan vaihtoa tai ulkomaille töihin lähtöä, niin melkein puolet jää kuitenkin jäljelle. Asiaa kannattaakin tiirailla optimistisen ajattelijan tavoin henkilöstömäärä ei tällöin ole puoliksi vajaa, vaan puoliksi täynnä. Ilon kautta, vai miten se nyt menikään?
Skotlantilainen Paul Cowens kysyi: Miksi emme hyödynnä tutkimuslaitteidemme keräämää dataa syöttämällä sitä tekoälyyn, joka voisi auttaa bongaamaan asioita, jotka eivät heti tule mieleen. IG-tarinassa kysyttiin: Tulisiko tekoäly lisätä meidän työkalupakkiin? Kyllä, kaksi älyä on parempi kuin yksi 81%, Ei todellakaan, skynet tulee 19%. SVARS pohtii, että jos tekoälyä täytyy syöttää, niin tarvitaanko siinä lisää hoitohenkilökuntaa?
Olemattomalla ennusteella olevia potilaita elvytetään edelleen omaisten hyväksi. David Anderson kysyi: ”Miksi? ja ”Pitäisikö ensihoitajien mieluummin tarjota hyvä kuolema ja omaisille parempaa keskusteluapua? IG-tarina puolestaan tiedusteli: Onko X1:n tekeminen vaikeaa? Kyllä, omaisten kohtaaminen on 42%, Ei. Me kaikki kuitenkin kuollaan 58%.
Aiheeseen liittyvällä toisella tiedustelulla puolestaan haluttiin tietää: Keitä varten elvytämme huonoennusteisia potilaita? Itseämme 11%, Potilasta 15%, Omaisia 74%.
IG-tarina kysyi: Some ensihoidossa? Uhka 30%, Mahdollisuus 70%. Jatkokysymykseksi aseteltiin: Mistä Systolen IG-tarinan seuraajat parhaiten tavoittaa? Instagram 71%, Facebook 15%, TikTok 6, Muualta 8%. Vastauksissa saattaa olla kuitenkin hienoinen vääristymä, koska kysely tehtiin Instagramissa.
Miten on, kuunteletko ammatillisia podcasteja? Luukutan 24/7 69%, Ei huvita vapaa-aikaa tähän käyttää 31%. Uusia Suomalaisia ensihoidon podcasteja onkin ilmestynyt kuin sieniä sateella.
EMS2022:ssa oli esillä 110 posteria, niistä viisi oli suomalaisten tekemiä. Sakari Vähä-Tuisku tutki nasopharyngeaalisen lämpötilan mittauksen varmuutta spontaanisti hengittävillä potilailla. Tulos: Mittaustapa antoi epävarmoja ydinlämpötiloja. Ensihoidon aikaista varmaa noninvasiivista mittaustapaa ei vielä ole.
Anu Venesoja oli selvittänyt, että esihenkilöt olivat valmiita tekemään yhteistyötä potilaiden kanssa, jotta potilasturvallisuutta voitaisiin kehittää. Jotta potilasnäkökulmasta voitaisiin löytää tärkeitä asioita, tulisi luoda strukturoitu palautteen keruumenetelmä ja riittävät resurssit saadun tiedon käsittelyyn.
Pauli Vuorinen oli havainnut, että trombektomiakandit voidaan tunnistaa jo hätäpuhelun aikana. Trombektomiahoidettujen potilaiden hätäpuheluihin liittyi 80%:lla puheentuoton häiriö, 41%:lla kykenemättömyys tuottaa puhetta ja 26%:lla kasvojen asymmetria. Trombektomiakandidaatit voidaan tunnistaa hätäpuhelusta, mutta hätäkeskuspäivystäjät tulee kouluttaa tätä varten.
Christoffer Ericssonin tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten ensihoitajien kokemuksia työssäjaksamiseen vaikuttavista tekijöistä. Suorituspaineet, tunnetaakka, riittämättömyyden tunne ja ns. kovuuden kulttuuri koettiin kuorman aiheuttajaksi. Jaksamisen voimavaroina koettiin psykologinen turvallisuus, ammattiylpeys, yhteenkuuluvuuden tunne ja itsensä kehittäminen. Tutkimus osoittaa, että ensihoitajien työssä tulisi fyysisten tekijöiden lisäksi kiinnittää huomiota erityisesti organisaatiokulttuuriin ja uran alkuvaiheen suorituspaineeseen.
Kaius Kaartinen tutki potilastyytyväisyyttä ensihoidossa. Potilaat arvioivat kokemuksiaan Net Promoter Score -menetelmällä. Tekstiviestikysely lähetettiin yli 6600 tehtävän potilaalle, heistä 629 vastasi. Tyytyväisimpiä potilaat olivat silloin, kun heitä oli hoidettu korkeimman kiireellisyyden tehtävissä. Kysely on helppo toteuttaa, mutta vaatii tekstaritoteutuksen sijaan jonkun muun, jotta se voidaan yhdistää ensihoidon tietojärjestelmään.
Kate Prior heittää tähän väliin jämäkän neuvon. Hänen mukaansa sääntö numero yksi on: ”Don’t be a dick.”
Synnytystehtävällä tärkeimmät pointit ovat hengitä syvään ja muista olkapää. IG-tarinassa kysyttiin: Jännittääkö synnytyskeikat? Kyllä, huudan paniikissa äidin kanssa 36%, Ei. lapsi tulee, jos on tullakseen 64%.
Tanskassa taktinen ensihoito hälytetään kerran viikossa. IG-tarinassa tiedusteltiin: Kuinka kauan ensihoito odottaa tulokynnyksellä? Oma turvallisuus ekaksi. En liiku, ellei käsketä 84%, Rambo-meikki naamalle ja menoksi 16%.
Helleaallot lisäävät huomattavasti ensihoidon tehtäviä varsinkin ikääntyneessä väestössä. Helteen takia on tullut jopa mopo-tilanteita. Pariisilaissairaalassa potilaat kärsivät lämpöuupumuksesta ja hypertermiasta, koska tuulettimista ja jäästä oli pulaa. Puute aiheutti hurjan kuolleisuuden ikääntyneiden potilaiden keskuudessa.
SVARS tietää, että helle ei ole hyväksi hoitohenkilöstöllekään. Eräs työnantaja olikin hankkinut helleaallon ajaksi ensihoitajillensa kivennäisvettä. Sitä sai ohjeen mukaan nauttia yhden puolen litran pullollisen per työvuoro, jos päivä oli kuuma. Ohje aiheutti keskustelua, koska se oli tulkinnanvarainen. Eräs ensihoitaja oli päätynyt vetämään rajan siihen, että ottaa pullon vissyä aina silloin, kun perse alkaa hikoilla. Jakun Systolen IG-tarina kysyi: Ahdistaako ilmastonmuutos? vastauksen jakautuivat jotakuinkin tasan: Kyllä 52%, Ei 48%.
Markku Kuisma totesi, että kuoleman toteamisesta ensihoidossa on tehty tieteellistä tutkimusta kovin vähän. Asenne kotona kuolemiseen on muuttunut ajan myötä. Nykyään kukaan ei tiedä, mitä tapahtuu, kun omainen kuolee kotona. Kuolemasta kertominen onkin merkittävä asia ensihoidossa. Ensihoitajan omat persoonallisuuspiirteet nousevat siinä tärkeämmäksi tekijäksi kuin protokolla.
Simulaation avulla voitaisiin harjoitella elvytyksen lopettamisesta, kuolinuutisen kertomista sekä teknistä osaamista, mikä olisi arvokasta muun muassa lasarus-monitoroinnissa. IG-tarina tiedusteli: Olisiko kuolinuutisen kertomista hyvä harjoitella? Kyllä. omaiset ovat pelottavia 88%, Ei. On parempiakin aiheita käyttää rajallista koulutusaikaa 12%.
Parhaimman abstraktin voitti tanskalainen Caroline Gren. Hän oli tutkinut videopuhelun hyödyntämistä lasten hengitysvaikeuden luokittelussa ja hoidon ohjauksessa maansa 116117-keskuksessa. Tutkimuksen mukaan videopuhelu oli turvallinen sekä paransi hoidon tarpeen arviointia ja potilasturvallisuutta.
16 joukkuetta kilpaili ensihoidon MM-tittelistä.
Ensihoidon MM-kilpailuun osallistui 16 joutkuetta. Finaaliin selvinneet tiimit pääsivät tekemään laajalla skaalalla erilaisia ensihoidon simulaatioita. Voiton vei Red Cross Itävallasta, hopealle hivuttautui Hollannin Amsterdamin joukkue ja kolmanneksi parhaiten potilaita hoiti Liettuan Kaunasin joukkue. Suomalaista osaamista kilpailuissa ei nähty. IG-tarinassa kysyttiinkin: Pitäisikö suomalaistenkin osallistua? Kyllä, voittajina sitten torille 97%, Nääh, turhaa hömpsötystä 3%.
Viimeisenä IG-tarina halusi tietää: Innostuitko EMS-kongressista? Jep, pitää yrittää päästä messiin 71%, Ehkä, jos on aikaa 29%, Ei kiinnostanut yhtään 8%.
EMS-kongressi järjestetään seuraavan kerran Berliinissä vuonna 2024. SVARS kannustaa keräämään MM-kilpailuun suomalaisen joukkueen. Myös Suomen sisäinen kisa olisi hyvä saada pystyyn koronataukojen jälkeen.
Tämä selvitys on tehty omalla luvalla asianomaisten mielekkäistä vastusteluista huolimatta.
Lähde: Lisitsyn, #FinnEM2022 -Instagram-tarina, @systole_lehti -Instagram-tili, 2022
Teksti Marko Partanen
Kuvat Dimitri Lisitsyn
