Ensihoitaja pystyy kartoittamaan iäkkäiden yleiset kaatumisen, heikentyneen kognition ja vajaaravitsemuksen riskit silloin, kun hälytys on kiireetön. Näiden riskien tunnistaminen voi vähentää huomattavasti iäkkäiden sairastumiskierteitä.
Kaatumiset, heikentynyt kognitiivinen toiminta ja vajaaravitsemus ovat yleisiä äkillisesti sairastuneilla iäkkäillä. Niiden seurauksena sairastaminen usein pitkittyy ja kuolleisuuden riski suurenee. Näistä seuraa myös suuria terveydenhuollon kustannuksia.
HUS Akuutissa selvitettiin, miten äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen iäkkään luo hälytetty ensihoitoyksikkö pystyy tunnistamaan nämä yleiset ongelmat silloin, kun hälytys on kiireetön. Riskikartoituksien tekeminen ei onnistu ruuhkaisissa päivystyspoliklinikoissa.
”Olemme selvittäneet, että kolmen riskitekijän kirjaaminen on mahdollista ja se voidaan ottaa osaksi ensihoidon toimintaa. Ensihoidon ei tule olla pelkästään akuutteja tilanteita varten, joten tämä vaatii muutosta ensihoidon toimintakulttuuriin”, summaa Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Eeva Saario HUS Akuutista. Hän työskentelee ensihoitajana Satakunnan sairaanhoitopiirin ensihoitokeskuksessa.
Iäkkään luo hälytettiin ambulanssi yleisimmin kaatumisen tai yleiskunnon heikkenemisen vuoksi. Paikalle saapunut ensihoitoyksikkö tutki ensin potilaan ja todettuaan tilanteen kiireettömäksi, potilaalle tehtiin kolmeen teemaan kysymyksiä, jotka kirjattiin sähköisen kirjausjärjestelmän lomakkeeseen. Ravitsemukseen liittyviä tietoja täydennettiin kurkistamalla potilaan jääkaappiin.
Luotettava menetelmä riskin arviointiin
Tutkimuksen kyselyyn vastaisi 488 yli 70-vuotiasta ensihoidon kohtaamaa kotona asuvaa ja kiireettömänä hoidettavaa potilasta Espoossa 2018 – 2019. Tutkimus on osa professori Maaret Castrénin HUSissa aloittamaa hanketta ensihoidon mahdollisuuksista tehdä erityyppisiä riskikartoituksia.
Tutkimuksen potilaista peräti 60 prosentilla oli ainakin yksi riskitekijä. 43 prosentilla oli kaatumisen riski, 18 prosentilla kognitiivisen toiminnan häiriö sekä 17 prosentilla vajaaravitsemuksen riski. Tuoreet tulokset vastasivat päivystyspoliklinikoilla aiemmissa tutkimuksissa kerättyjä tietoja.
Tutkimus siis osoitti, että ensihoito voi tehdä kiireettömissä tapauksissa kartoituksen ja sen voi ottaa ensihoidon päivittäiseen toimintaan mukaan. Menetelmä on myös muiden terveydenhuollon toimijoiden käytettävissä.
Jatkotutkimus riskien hoidosta
Tutkituista riskitekijöistä esimerkiksi heikentynyt kognitio lisää sairaalahoidossa deliriumin riskiä, jolloin hoito vaikeutuu ja sairaalassa vietettävä aika pitenee. Vajaaravitsemus puolestaan hidastaa paranemista ja voi hankaloittaa kotiuttamista jo akuutissa vaiheessa. Kaatumisriski ei puolestaan akuutissa vaiheessa aiheuta ongelmia, mutta jos sille ei tehdä mitään, voi syntyä sairastamis- ja sairaalakierre.
”Riskit tulee tunnistaa mahdollisimman varhain. Jatkossa tutkimuksemme kartoittaa, miten saisimme aikaan hoitoketjun, jossa riskipotilas saisi sairaalassa ollessaan tai kotiinsa asianmukaista apua riskien vähentämiseen. Nämä iäkkäät tarvitsevat esimerkiksi ravitsemusterapeutin tai vanhusten poliklinikan jatkotoimia”, Eeva Saario sanoo.
Saario tekee seurantatutkimuksen tutkimuspotilaiden terveydenhuollon palveluiden käytöstä kuluneen vuoden aikana. Silloin saadaan tietoa, miten kolmea riskitekijää on korjattu.
Lähde: HUS tiedote