Muistokirjoitus
Ari Kinnunen 23.11.1947 – 6.12.2021

Ensihoitolääkäri Ari Kinnunen kuoli itsenäisyyspäivänä 2021 ollessaan 74-vuotias. Hänen työnsä suomalaisen ensihoidon kehittämisessä on vertaansa vailla. Vuonna 1979 Kinnunen teki ensimmäisen päivystysvuoronsa Helsingin lääkäriambulanssissa, joka oli tuohon aikaan ainoa lajissaan Suomessa. Helsingin lääkäriyksikkö oli tuolloin maamme ensihoidon suunnannäyttäjä.

Kinnunen alkoi heti mielessään kehittää toimintaa, mutta hänelle osoitettiin, että ollessaan sijainen hänen ideansa eivät menisi läpi. Päivystäessään Jakomäen terveyskeskuksessa vuonna 1981 Kinnunen sai soiton, jossa häntä pyydettiin Helsingin vastaavaksi ambulanssilääkäriksi. Kinnunen epäröi kokemuksen puutettaan, mutta suostui, koska pyytäjä kannusti.

Kun Kinnunen aloitti vastaavana ambulanssilääkärinä, hänellä oli heti paljon ideoita, eikä suomalaisen ensihoidon kehitysharppausta voinut estää enää mikään. Kinnunen tempautui ensihoidon vietäväksi niin täysillä, että hän unohti väitöskirjansa tutkimussuunnitelman, eikä koskaan enää palannut siihen.

Kinnunen huomasi, että ensihoidon dokumentointi on välttämätöntä. Hän kehitti kuolemantapaustiedot- ja sairaankuljetustiedot-lomakkeen sekä lääkärin muistiinpanot konsultaatiopuheluiden sisällöistä. Lomakkeita tutkimalla Kinnunen löysi ja saattoi kohdistaa koulutustarpeita.

Eräällä ensihoitotehtävällä, kun ensihoitajat olivat hoitaneet hätätilapotilaan mallikkaasti, Kinnunen ymmärsi lopullisesti, että ensihoitojärjestelmää voidaan kehittää vain kouluttamalla osaavia ensihoitajia lääkärien rinnalle. Samalla hän oivalsi, että hätäkeskustoimintaa piti kehittää. Aina paikalle ei tarvitse lähettää kiireellä ambulanssia, vaan hätäkeskuspäivystäjä saattoi muutamalla kysymyksellä arvioida potilaan kiireellisyyttä. Myöhemmin Kinnunen suunnitteli hälytyskoodiston, jota ryhdyttiin käyttämään kaikkialla Suomessa. Nykyinen hälytyskoodisto on laadittu Kinnusen koodiston perusteella.

Kun Helsingin pelastuslaitos rekrytoi päiväsairaankuljettajiksi lääkintävahtimestari-sairaankuljettajia, Kinnunen huomasi tilaisuutensa tulleen. Tuohon aikaan laki kielsi muita kuin lääkäreitä tekemästä tiettyjä toimenpiteitä, jotka sitten myöhemmin lisättiin ensihoitajien toimenpiderepertuaariin. Kinnunen tutki rikoslakia, jossa todettiin, että hädässä olevaa ihmistä on autettava kaikin keinoin, mitä auttaja osaa. Niinpä Kinnunen opetti sairaankuljettajille kyseiset toimenpiteet, jolloin he eivät voineet olla käyttämättä niitä, kun tunnistivat tilanteen.

Kinnusen johdolla Helsingissä ymmärrettiin, että kaikkia elottomia ei tule elvyttää. Osa heistä ei joka tapauksessa selviä. Vaikka elvytysyritykset vähenivät lähes puoleen, niin selviytyneiden määrä pysyi samana.

Kinnunen tunnettiin läpi uransa suorista kommenteistaan, itse hän kuvasi itseään ”möläyttelijäksi”. Hän arvelikin, että hänen medialle antamansa suora kommentti käyttöön otettavan Helsingin aluehälytyskeskuksen keskeneräisyydestä johti lopulta siihen, että ambulanssilääkärit haluttiin pois pelastuslaitoksen tiloista. Kun lumipallo lähti pyörimään, se johti lopulta siihen, että Kinnusen johdolla kaikki Helsingin ambulanssilääkärit irtisanoutuivat tehtävästään.

Kinnusella oli kuitenkin takataskussaan jo seuraava askel. Hieman aiemmin eräs helikopterioperaattori oli tiedustellut häneltä, että voisivatko ambulanssilääkärit lähteä mukaan kopterilääkäritoimintaan. Enää sille ei ollut mitään esteitä, sillä viisi ensihoitolääkäriä oli irtisanoutumisten takia vapailla markkinoilla. Medi-Heli -lääkärihelikopteri nousi ilmaan syyskuussa 1992 ja Kinnusesta tuli sen vastaava lääkäri.

Medi-Heli -toimita loi Kinnuselle mahdollisuuden valvoa ensihoidon toimintaa isommalla alueella. Toimintaa rahoitettiin Raha-automaattiyhdistyksen avustuksella ja keräysvaroin, minkä takia toiminta oli tämän tästä vaakalaudalla rahoituksen vuoksi. Toiminta kuitenkin säilyi jatkuvana lyhyitä katkoksia lukuun ottamatta.

Ambulanssilääkärien perustama ja Kinnusen johtama EMA Group -yritys tuotti Medi-Helin lääkäritoimintaa vuoteen 2003 asti, jolloin lääkärikopteritoiminnasta vastaava yhdistys kilpailutti lääkäripalvelun. Kilpailutuksen lääkäripalvelun tuottamisesta voitti toinen yritys. Vuonna 2010 perustettiin yhteiskunnan rahoittama FinnHEMS-lääkäriyksikkö, joka otti hoitaakseen Medi-Heli -toiminnan.

Kinnunen jatkoi töitä eläkkeeseensä saakka EMA Group -yrityksessä, joka keskittyi matkailijoiden auttamiseen sekä puhelinpalvelun että evakuointien keinoin. Tapaninpäivä 2004, on jäänyt monien mieleen Kaakkois-Aasian tsunamista, jossa loukkaantui ja menehtyi paljon suomalaisiakin matkailijoita. Tietoa tuhoalueelta tuli tipotellen, eikä Suomessa aluksi kunnolla ymmärretty tilanteen vakavuutta. EMA Groupissa aavisteltiin kuitenkin, että tilanne katastrofipaikalla on heikompi kuin mitä uutisissa annettiin ymmärtää. EMA Group lähetti paikalle ensimmäisen lääkärin ja hoitajan tarkastamaan tilannetta. Samalla Kinnunen patisteli myös ulkoministeriötä töihin omaan suorasukaisen tyylinsä mukaisesti: ”Tehkää nyt helvetissä jotakin.”

Kinnusella oli uransa aikana lukuisia luottamustoimia ja asiantuntijarooleja, kuten SPR:n ja STM:n asiantuntijalääkärin tehtävät. Kouluttajana hän oli todella pidetty. Hän ei niinkään paneutunut anatomiaan tai solutasolle, vaan opetti tunnistamaan potilaan vaivan ja mitä sille voidaan tehdä. Hän oli muun muassa Lääkäripäivien elvytyspienryhmäkouluttaja 24 vuoden ajan. 2007 Kinnusen vetämä elvytyskoulutus valittiin Lääkäripäivien Vuoden pienryhmäopetukseksi.

Kinnunen oli valmistelemassa monia teoksia. Hän toimi päätoimittajana Therapia Fennicassa (1974), Helsingin lääkärilehdessä, Sairaankuljetus ja ensihoidon perusteet -kirjassa ja Ensiapu: hätäensiapu ja ensiarvio -kirjassa sekä puheenjohtajana Ensihoidon perusteet -kirjan toimituskunnassa.

 

Teksti Marko Partanen
Kuva Juha-Pekka Laakso