🇫🇮 🇬🇧 Kanadalainen ensihoitaja Daniel Sundahl teki työstään kumpuavaa taidetta ensin omaksi terapiakseen. Myöhemmin taide on vienyt hänet moneen kolkkaan maailmalla. Teostensa myötä Sundahl on saanut huomata, ettei ole työssään kokemiensa tunteiden kanssa yksin.
”Aluksi taiteeni oli terapiaa itselleni. Tarkoitukseni ei ollut esittää tai tehdä sitä muille. Se on tapa käsitellä tunteita, joita minulla ensihoitajana on”, Kanadan Edmontonissa asuva Daniel Sundahl sanoo. Hänen teoksensa saavat alkunsa tunteesta tai keikasta, jota hän ei voi unohtaa. Sitten Sundahl lavastaa tilanteen työkavereidensa tai ystäviensä kanssa ja kuvaa sen kameralla. Valmis teos syntyy digitaalisen käsittelyn tai maalaussession jälkeen. ”En niinkään yritä luoda uudestaan sitä mitä näin keikalla, vaan pikemminkin sen, mitä tunsin.”
Aluksi Sundahlia arvelutti esitellä taidettaan muille, sillä auttajat näyttäytyvät teoksissa kovin haavoittuvina. Rohkeus kuitenkin palkittiin. ”Vertaisiltani saamani hyvä palaute saa minut tuntemaan, etten ole yksin. Arvostan sitä ja se auttaa minua jatkamaan.”
Stressi muualta kuin keikoista
Sundahl valmistautuu 24 tunnin työvuoroonsa pitämällä kalenterin tyhjänä edeltävänä päivänä. Hänen mukaansa iso osa stressistä ei tule keikoista, vaan muista työasioista. ”Minun pitää erottaa itseni työpaikan negatiivisuudesta. Siihen on kolme vaihtoehtoa: yritän muuttaa asian ehdottamalla muita keinoja, opin elämään asian kanssa tai otan lopputilin. Valittaminen on epäterveellistä ja se saa minut voimaan huonommin. Huomaan stressin vähentyvän, kun vain kävelen pois.”
Sundahl sanoo, että uupumukseen pitäisi voida puuttua aiemmin. Työyhteisössä tulisi tunnistaa uupumuksen oireet ja kun työntekijä tulee sen kanssa esiin, hänen tulisi tuntea olonsa mukavaksi.
Kokemuksia Suomesta
Kun Sundahl kuvasi Suomessa, hän oppi tuntemaan meidät hiljaisina, mukavina ja yhteistyökykyisinä. ”Huomasin, että saapuessani asemalle kaikki olivat virallisia ja halusivat tehdä parhaansa. Kun tutustuimme, kuvissa alkoi näkyä aitoja hymyjä. Suomessa se tapahtui nopeammin kuin muualla.”
”Tapaamani suomalaiset ensihoitajat ovat ylpeitä ammatistaan, eivätkä sanoneet alastaan mitään negatiivista. Ihmiset eivät aina ole iloisia työskennellessään, mutta aistin ammattiylpeyden. Toivoisin, että kotimaassani olisi enemmän tällaisia ihmisiä.”
Sundahl yllättyi, kun kenttäjohtaja asettui lounaalle kaikkien muiden kanssa. ”Sitä en ollut nähnyt koskaan ennen. Se oli todella siistiä.”
Teksti Miia Toronen ja Marko Partanen
Kuva Daniel Sundahl
From Art to peer support
Canadian paramedic Daniel Sundahl first made art that emerged from his line of work and turned it into his therapy. Later, art has taken him to many corners of the world. With his works, Sundahl has found that he is not alone with the feelings he experiences in his career.
“At first, my art was a part of my therapy. I didn’t mean to show it off or do it for other people. It’s a way to deal with feelings that I experience as a paramedic.”, says Daniel Sundahl, who lives in Edmonton, Canada. His art pieces are born from a feeling or a medical call that he can’t forget, which Sundhal later stage with his colleagues or friends and takes a picture with his camera. “I’m not trying to bring back to life what I saw on the call. Rather I’m trying to picture what I felt.”
Ready art piece takes their shape after digital processing or so-called painting session.
At first, Sundahl was sceptical about showing his art to others because the first responders seemed vulnerable in the portrayed art. Ultimately, courage got rewarded. “Good feedback from my peers makes me feel I’m not alone. It helps me keep going.”
Stress outside the calls
Sundahl gets ready for the 24hr shift by clearing out his previous day before the shift. In his view, a big part of the stress doesn’t come from calls but other work aspects. “I have to separate myself from the negativity of the workspace. There are three choices: try to change things by suggesting other ways, learn to live with it or quit. Nagging and complaining is unhealthy, and it makes me feel worse. I can feel the stress-reducing by walking away from the situation.”
Sundahl says that exhaustion should be addressed preventively. The work community should recognise the symptoms, and when a coworker decides to bring the feelings to the table, he should be made welcome to tell about them.
Finnish experience
When Sundahl took photos in Finland, he learned that Finnish people are quiet, friendly and cooperative. “I noticed that when I arrived at the station, everyone acted so officially; they tried to do their best. When we got to know each other, I started to see genuine smiles in my pictures. People relaxed quicker in Finland than elsewhere.”
“The Finnish paramedics I have met are very proud of their profession. They didn’t tell me anything negative about their work. People are not always happy when they are working, but I can sense the pride in the job. I wish that people in my home country would be similar to people in Finland.”
Sundahl was surprised that the field manager ate his lunch with other paramedics. “I haven’t seen that ever before. That was very cool.”
English text Dimitri Lisitsyn
Photo Daniel Sundahl
