BIOPROT-hanke pyrkii maskien tuotannossa kiertotalouteen, jossa syntyy mahdollisimman vähän jätettä. Tulevaisuuden biopohjaisia ja biohajoavia suojavarusteita saattaa jatkossa syntyä metsä- tai maatalouden sivuvirroista.
Korona-pandemia ei näytä laantumisen merkkejä. Päinvastoin. Päivittäin raportoidaan uusia ennätyslukuja tartunnan saaneiden määristä. Korona-pandemia räjäytti kertakäyttöisten suojavarusteiden kysynnän Suomessa ja maailmalla pilviin. Suojavarusteiden, erityisesti kertakäyttöisten maskien kysyntä ylitti tarjonnan.
Suomessa ongelmaan reagoitiin nopeasti. Yhtenä esimerkkinä toimii LUT-yliopiston, LAB-ammattikorkeakoulun ja Puolustusvoimien yhdessä kehittämä vetyperoksidihöyrytykseen perustuva puhdistuslinjasto kertakäyttöisille hengityksensuojaimille (FFP2 – ja FFP3 -maskit). Puhdistushanke päättyi kesäkuussa, mutta huoltovarmuuden kannalta merkityksellinen työ poiki jatkoa.
Tavoitteena monenlaiset hyödyt
Heinäkuussa 2020 Business Finlandin Korona Co-Creation –ohjelman rahoituksen tuella aloitettiin BIOPROT-hanke, jonka tavoitteena on rakentaa biopohjaisiin materiaaleihin perustuva suomalaisen suojavarustetuotannon ekosysteemi. Tarkoituksena on parantaa Suomen huoltovarmuutta, hyödyntää suomalaista biopohjaisiin kuitukankaisiin sekä infektioiden torjuntaan liittyvää osaamista ja merkittäviä biomateriaalien sivuvirtoja esimerkiksi metsä- ja maataloudessa.
Hankkeessa pyritään kattamaan uudenlaisella yrityskonsortiolla koko maskin valmistuksen arvoketju aina raaka-aineen tuotannosta suunnitteluun, valmistukseen, tuotantoon, jakeluun, mahdolliseen uudelleenkäyttöön, keräykseen ja kierrätykseen asti kiertotalousajattelun mukaisesti. Kiertotaloudessa pyritään maksimoimaan tuotteiden, materiaalien ja komponenttien sekä niihin sitoutuneen arvon kiertoa taloudessa mahdollisimman pitkään, jotta tuotanto ja kulutus synnyttäisivät mahdollisimman vähän jätettä ja hukkaa. Tavoitteena on siis säästää luonnonvaroja ja hyödyntää niitä tehokkaasti ja kestävästi, ja saavuttaa tällä sekä ympäristöhyötyjä että taloudellista lisäarvoa.
BIOPROT-hanketta johtaa LUT-yliopisto, joka vastaa biopohjaisten ja biohajoavien kuitukangasmateriaalien kehityksestä ja yritysketjun kokoamisesta. LAB-ammattikorkeakoulun vastuulla on suojavarusteiden ja niiden uudentyyppiseen käyttöön liittyvän turvallisuuden kehittäminen sekä tiedon tuottaminen infektioiden torjunnasta asiakasorganisaatioissa. Helsingin yliopisto vastaa suojavarusteiden tuottamisen liittyvien liiketoimintamallien kehittämisestä.
Kertakäyttömaskit käytössä
Ensihoidossa ja päivystyksessä kulutetaan tällä hetkellä paljon erityisesti kertakäyttöisiä hengityksensuojaimia (FFP2 ja FFP3) ja kirurgisia suu-nenäsuojuksia. Monissa organisaatioissa on henkilökuntaa ohjeistettu pitämään vähintään kirurgista suu-nenäsuojusta kaikilla ensihoitotehtävillä tai päivystyspoliklinikoilla koko työvuoron ajan (pl. ruokatauot). Käyttäjien kahvipöydissä esittämät kommentit maskien käyttökokemuksista eivät olleet kokonaisuudessaan positiivisia. Tämä sai hankkeen parissa työskentelevän TKI-asiantuntija Anu Venesojan miettimään sitä, miten kertakäyttöisten maskien loppukäyttäjiltä saataisiin tietoa välittymään BIOPROT-hankkeessa mukana oleville toimijoille.
Kysymyksiä ja vastauksia nopeasti
Kertakäyttöisten maskien käyttäjille valmisteltiin nopealla aikataululla kysely. Yhteistyökumppanina toimi Systole, joka jakoi kyselylinkin omilla sivuillaan sosiaalisessa mediassa. Kyselyn toivottiin tavoittavan niitä henkilöitä, jotka joka työvuorossa joutuvat käyttämään kertakäyttöisiä maskeja. Kysely oli kohdennettu ensisijaisesti terveydenhuollon ammattihenkilöille ja muille viranomaistoimijoille. Linkki kyselyyn oli avoinna viikon ajan syys-lokakuun vaihteessa 2020.
Kyselyyn vastasi yhteensä 120 terveydenhuollon ammattilaista tai viranomaistoimijaa, joista 95 % käytti maskia jokaisessa työvuorossa. Loput 5 % vastaajista tarvitsivat maskia työssään viikoittain. Vastaajista 68 % työskenteli ensihoidossa, 18 % päivystyspoliklinikalla, 6 % muualla sairaalassa ja 5 % muualla terveydenhuollossa. 3 % vastaajista oli muita viranomaistoimijoita.
Käyttökokemukset kielteisiä
Avoimeen kysymykseen koskien käyttökokemuksia nykyisin käytössä olevista maskeista vastasi 98 henkilöä. Käyttökokemukset olivat suurelta osin kielteisiä. Selvästi eniten (99 mainintaa) koski maskien aiheuttamia erilaisia fyysisiä oireita, joista yleisimpinä mainittakoon hengitystyön lisääntyminen ja erilaiset hengityselimistön oireet (35 mainintaa), erilaiset iho-oireet (17 mainintaa) ja päänsärky (10 mainintaa). Kritiikkiä sai osakseen myös maskien muotoilu. Maskin koettiin istuvan huonosti kasvoille (31 mainintaa) tai koko koettiin vääräksi (11 mainintaa). Käyttömukavuutta heikensi silmälasien tai visiirin huurtuminen (28 mainintaa). Lisäksi maskien haju koettiin pahaksi (18 mainintaa). Maskien laatu koettiin huonoksi, koska kokemuksia oli siitä, että maskit rikkoutuvat helposti (12 mainintaa). Vastaajista kaksi oli ottanut kantaa myös työ- ja potilasturvallisuuteen. Työturvallisuusnäkökulmasta maskin koettiin antavan käyttäjälleen valheellisen turvallisuudentunteen tarttuvien tautien ehkäisemisestä. Potilas- ja työturvallisuuteen oli vastaajan mukaan vaikuttamassa se, että maski voi aiheuttaa käyttäjälleen kipua. Tällöin osa keskittymisestä on pois varsinaisesta työstä.
Yritykset mukana hankkeessa
Haastattelimme juttua varten kahta BIOPROT-hankkeessa mukana olevan yrityksen edustajaa, Lifa Air:n Janette Mäkipäätä ja Tekstiimin Helena Vähäkangasta. Lifa Air on suomalainen perheyritys, joka valmistaa muun muassa kirurgisia suu-nenäsuojaimia ja hengityksensuojaimia sekä erilaisia ilmanpuhdistimia. Tekstiimi valmistaa teollisuuteen erilaisia suodattimia ja Serina-tuotemerkillä muun muassa kasvomaskeja. Kysyimme, minkälaista osaamista he tuovat mukanaan BIOPROT-hankkeeseen.
Lifa Air on maskien valmistusprosessissa käytännön osaaja, jolla on mahdollisuus nopeastikin tuoda erilaiset ratkaisut käytäntöön. Heillä on käytössään omat laboratoriot ja mahdollisuus testata uusia käytännön sovellutuksia lopputuotteen osalta. Tekstiimi puolestaan valmistaa Serina-tuotemerkillä muun muassa kertakäyttöisiä kasvomaskeja ja niin sanottua hybridimaskia, jossa kangasmaskiin on mahdollisuus lisätä kertakäyttöinen vaihdettava lisäsuodatin. Yritys toimii lisäksi alihankkijana muille yrityksille muun muassa valmistamalla kasvomaskeja. Tekstiimin osaamisaluetta on erityisesti kuluttajille suunnattujen maskien valmistus ja tuotekehitys. Myös Tekstiimillä on kyky reagoida nopeasti erilaisiin tarpeisiin.
Maskien kovan kysynnän takia molemmat yritykset ovat lisänneet tuotantoaan. Tekstiimi lisäsi maskituotantoaan keväällä 2020 ja Lifa Air perusti maskitehtaan Suomeen kesällä 2020.
Nykymaskit käytössä
Lifa Air ei käytä kemikaaleja maskien sterilointiin ja puhdistukseen lainkaan. Heidän tuottamansa maskit ovat tehdaspuhtaita. Tuotanto tapahtuu puhtaissa tiloissa, joiden puhtautta mitataan ja työntekijät ovat asianmukaisesti suojautuneet koko tuotantoprosessin ajan. Myös maskierien puhtautta testataan säännöllisesti. Lisäksi maskit testataan eriteroiskeiden varalta. Maski ei siis läpäise esimerkiksi veriroiskeita. Hengityksensuojainten (FFP2/FFP3) suorituskykyä ja tiiviyttä testataan yrityksen omassa laadunvalvonnassa muun muassa VTT:n toimittamalla laitteistolla. Janette Mäkipää haluaa kuitenkin muistuttaa, että parta voi estää hengityksensuojaimen oikean tiivistymisen kasvoille. Lifa Air ei vielä toimita hengityksensuojaimia kotimaisille markkinoille, sillä niiden sertifiointi on kesken.
Ennen tuotantoon päätymistä Lifa Airille toimitettu materiaali testataan ylimääräisellä testillä, joilla halutaan varmistaa muun muassa se, ettei maski aiheuttaisi käyttäjälleen iho-oireita. Mäkipää kertoi myös, että jotkut valmistajat käyttävät tuotantoprosessin lopussa muun muassa etyleenioksidia maskien steriloinnissa. Tällä voidaan korjata mahdolliset puutteet tuotantoprosessin aikaisessa puhtaustasossa. Jos etyleenioksidihöyrytys on tehty puutteellisesti, on tämä voinut jättää maskeihin hajua ja sillä voi olla vaikutusta myös erilaisten iho- ja hengitysoireiden ilmaantuvuuteen loppukäyttäjillä. Mäkipää mainitsikin tässä yhteydessä, että hankinnassa olisi hyvä huomioida maskin hinnan lisäksi myös muita kustannuksiin välillisesti vaikuttavia tekijöitä.
Tekstiimi on keskittynyt kuluttajille suunnattujen kasvomaskien valmistukseen. Heidän tuotteilleen ei ole haettu CE-merkintää eikä niitä ole rekisteröity lääkinnällisiksi laitteiksi. Tuotteita on kuitenkin kehitetty käyttäjälähtöisesti ja hygienia-asioihin on haluttu kiinnittää erityistä huomiota. Helana Vähäkangas kertookin, että hybridimaski on antibakteerinen. Antibakteerinen ominaisuus on saavutettu kutomalla kankaaseen hopeaioneja.
Tuotanto kuuntelee kenttää
Tekstiimi haluaa kehittää tuotteitaan käyttäjälähtöisesti. Heille loppukäyttäjiltä saatu palaute onkin ensiarvoisen tärkeää ja sitä on hyödynnetty jo nyt monella tavalla kasvomaskien kehitystyössä. Vähäkangas kertoo, että esimerkiksi hybridimaski sopii muotoilultaan erikokoisille kasvoille. Korvalenkit ovat säädettävät ja pehmeät ja partakin mahtuu maskin sisään. Puhetyöläiset on myös huomioitu, ja hybridimaskiin on saatavilla erillinen lisäosa, jolla voidaan ehkäistä maskin painautuminen huulten väliin käytön aikana. Tässä yhteydessä kysyimme, sopisiko kyseinen lisäosa myös kertakäyttöisen maskin kanssa käytettäväksi, koska osa loppukäyttäjäkyselyn vastaajista oli raportoinut muun muassa ahdistavasta tunteesta ja maskin liikkumisesta hengityksen mukana erityisesti kovemmassa rasituksessa. Vähäkangas sanoi, että asiaa ei ole testattu, mutta hän jäi miettimään asiaa.
Mäkipää kertoo, ettei kukaan valmistaja ole tehnyt kirurgisen suu-nenäsuojuksen muotoilun osalta tuotekehitystä. ”Toki erilaiset muutokset vaativat investointeja, mutta meillä on halu kehittää itse lopputuotetta käyttäjiltä saadun palautteen perusteella.” Lifa Air on tiedostanut muun muassa korvalenkkien hiertämiseen liittyvät ongelmat. He ovatkin valinneet maskeihinsa mahdollisimman joustavat ja pehmeät nauhat. Välitöntä palautetta he saavat omilta työntekijöiltään, jotka käyttävät työssään maskia. Loppukäyttäjäkyselyssä esiin tullut kokovaihtoehtojen puute halutaan huomioida tuotantoprosessissa, samoin toive erilaisten kuosivaihtoehtojen osalta. Mäkipään mukaan kokovaihtoehtojen lisääminen voisi onnistua suhteellisen helpostikin valmistuskoneiden säätöjä muuttamalla.
Jatkuuko BIOPROT-hankke?
Hankkeen rahoitus päättyy vuoden 2020 lopussa. Siihen mennessä pitäisi olla selvillä jatkohankkeeseen mukaan lähtevät yritykset ja tarkempi suunnitelma siitä, minkälaista maskia markkinoille lähdetään kehittämään. Vaihtoehtoina ovat nykyisten maskien kehittäminen tai kokonaan uudentyyppisten maskien suunnittelu, jossa huomioitaisiin ekologisuus, käytettävyys, työhyvinvointi ja työturvallisuus.
KIRJOITTAJAT:
Anu Venesoja, TKI-asiantuntija, LAB-Ammattikorkeakoulu
Laura Rotinen, TKI-asiantuntija, LAB-Ammattikorkeakoulu
Susanna Tella, BIOPROT-hankkeen projektipäällikkö, LAB-Ammattikorkeakoulu
KUVAT DIMITRI LISITSYN
