Kantahämäläisiltä kysyttiin: Mitä odotat ensihoitopalvelulta? Ensisijaisesti he odottivat apua kiireellisiin tilanteisiin ja toisena kotiin tulevaa palvelua, joka ratkaisee ongelmia. Ihmisillä on myös vahva käsitys siitä, että ambulanssi kuljettaa aina.

 

Yamk-työssä selvitettiin kantahämäläisten asiakkaiden käsitystä ensihoidosta. Tulosten perusteella ensihoitopalvelun tulisi ensisijaisesti vastata vain kiireelliseen hoidon tarpeeseen. Toissijaisena tehtävänä nähdään avun saannin helpottaminen ja palvelun kotiin tuominen.

Kun potilas kohtaa ensihoitopalvelun työntekijät, hän odottaa ongelmansa ratkeavan. Potilas haluaa saada neuvoja ja ohjausta siitä, miten menetellä jatkossa ja mihin terveydenhuollon toimijaan ottaa seuraavaksi yhteyttä.

 

Potilas kantaa huolta

Ensihoidon tehtävien lisääntymistä on selitetty muun muassa terveyspalveluiden heikkenemisellä, väestön vanhenemisella ja ensihoitopalveluiden väärinkäytöllä. Väärinkäytölle ei ole olemassa yhtenäistä määritelmää ja se onkin useimmiten ammattilaisen jälkikäteen tekemä arvio. Ensihoitajien määrittelemässä väärinkäytössä unohtuu monesti kokonaan potilaan kokemus hädästä tai huolesta.

Potilaita yhdistäväksi tekijäksi on aiemminkin havaittu huoli omasta terveydestä, johon voidaan vaikuttaa neuvoilla, hoidolla ja huolenpidolla. Opinnäytetyössämme sama huoli oli ilmaistu tarpeella kuulla ammattilaisen arvio hoidon tarpeesta. Ongelmalliseksi ilmeni kuitenkin asiakkaiden käsitys hätäkeskuksesta hoidon tarpeen arvioijana, myös se voi omalta osaltaan johtaa ensihoitopalvelun tehtävämäärien lisääntymiseen.

 

Luottoa löytyy ja ei

Potilaan luottamus ensihoitopalveluun on kohdallaan. Ensihoidon ymmärretään voivan tarkoittaa kohteessa hoitamista ja mahdollisesti kotiin jättämistä, mutta silti kuljetuksesta luopumisen on todettu aiheuttavan epäluottamustakin. Ensihoitopalvelun historia pelkkänä sairaankuljetuksena näkyykin vastauksissa.

Ensihoitajia pidetään äkillisten tilanteiden asiantuntijoina, jotka tuovat rauhallisuudellaan tilanteisiin turvallisuutta. Yllättävät ja akuutit tapahtumat onnettomuuksista peruselintoimintojen häiriöihin kuvattiinkin ensihoitopalvelun ensisijaisina tehtävinä. Näihin tehtäviin pitäisikin pystyä vastaamaan nopeasti.

 

Koska voi pyytää apua?

 Potilailla ei aina ole varmuutta, milloin ensihoitopalvelun puoleen tulisi kääntyä. Toisinaan koettiinkin, ettei ole olemassa ongelmaa, jonka kanssa ei voisi ensihoitoa hälyttää. Vastaajat kokivatkin, että ensihoitajat päivystyksen etäpalveluna voivat tulla koteihin arvioimaan hoidon tarvetta, antamaan apua tai neuvoja hoitoon hakeutumisesta, kotihoidosta tai lääkityksestä.

 

Ambulanssi, kun ei muutkaan auta

Kiireettömät terveysongelmat ja kuljetukset nähtiin ensihoitopalvelulle kuulumattomaksi. Samalla ilmaistiin, ettei ensihoitopalvelua tulisi käyttää kaikkeen. Kiireettömien potilaiden kuljettaminen koettiin ensihoidon tehtäväksi silloin, kun muutakaan apua ei keksitä tai kun esimerkiksi taksia ei ole saatavilla. Jotkut vastaajat arvelivat, että ensihoito jättää potilaita kuljettamatta hoitoon, kun sairaalat ovat niin täynnä. Eräässä tutkimuksessa havaittiin, että kuljettamatta jättämiseen päädytään 40% tehtävissä, joista puolet eivät olleet päivystyksellisen avun tarpeessa lainkaan.

Ensihoito saakin kuljettamatta jättämisisitään niin aiheetonta kuin aiheellistakin kritiikkiä. Ihmiset ihmettelevät ja arvostelevat toimintaa lehtijuttujen kommenttipalstoilla.

Aiemmin on havaittu myös viihdeteollisuuden muovaaman kuvan ensihoidosta vaikuttavan käsityksiin. Elokuvissa nähtävien elvytyksien onnistumisprosentin (60%) on todettu korreloivan ihmisten oletukseen ensihoidon elvytystehokkuudesta. Opinnäytetyössämme ei edellä mainittua nähty, mutta selkeästi virheellisiä näkemyksiäkin oli.

 

Arvioita ensihoitajista

Asiakkailla oli huoli hyvän hoidon saatavuudesta. Erityisesti pelättiin, ettei vanhuksia hoideta yhtä hyvin kuin nuorempia. Epäiltiin myös ensihoidon kykyä toteuttaa hoidon tarpeen arviointia ja hoitaa potilaita itsenäisesti. Ainakin osittain tätä voivat selittää virheelliset käsitykset ensihoitajien koulutuksesta. Koulutustason arveltiin olevan kaikkea ensiapukoulutuksen ja lääkärin väliltä.

Ensihoidon potilaaksi päädytään ottamalla yhteys hätäkeskukseen, neuvontaa puolestaan on mahdollista saada puhelimen tai chatin kautta. Vastauksissa olikin nähtävissä, että päivystyskin saatettiin käsittää ensihoitopalveluksi, joissakin tapauksissa myös hätäkeskus.

 

Tärkeä kommunikointi

Kommunikoinnin katsottiin olevan monella tavalla olennainen osa ensihoitopalvelua. Vuorovaikutuksen onnistumista pidetään tärkeänä, kun potilastietoja raportoidaan eteenpäin, lääkäriä konsultoidaan tai päätöksiä perustellaan potilaille.

Kommunikoinnin epäonnistuessa kokemukset ensihoitopalvelusta voivat muuttuvat kielteisiksi. Näin saattoi käydä, kun ensihoitopalvelu ei toiminut potilaan toivomalla tavalla tai kun potilas koki jääneensä ilman ambulanssia, vaikka oli sen hätäkeskuksesta pyytänyt.

 

Tiedän, milloin tarvitsen apua

Vastauksista kävi ilmi, että osa koki tietävänsä, koska tarvitsee apua ja siten ei kaipaa tietoa ensihoitopalvelusta. Toiset tosin kertoivat ensihoitopalvelun toiminnan olevan heille epäselvää. He kaipasivat siitä lisätietoa, koska halusivat ymmärtää paremmin, koska soittaa 112:een. Ensihoitopalvelua luonnehdittiin matalan kynnyksen palveluksi, johon voi ottaa yhteyttä, kun kaipaa neuvoja.

 

Tiedottamista

Lain ja hyvän hallinnon perusteiden mukaan ensihoitopalvelun tulee neuvoa ja tiedottaa alueen asukkaita toimintaansa liittyvistä asioissa. Käytännössä ensihoitopalvelu tuottaa tilastoja toiminnastaan, kertoo palvelussaan tapahtuvista muutoksista ja opastaa käyttämään palveluaan tarkoituksenmukaisella tavalla.

Japanissa kokeiltiin tiedottamista massiivisilla kampanjoilla, jolloin tehtävät vähenivät. Valitettavasti myös ne henkilöt, joiden olisi tullut soittaa hätänumeroon, jättivät soittamatta. Tutkimuksissa ja valtiohallinnossa on todettu, että tiedottaminen toimii paremmin, kun se on asiakaslähtöisesti toteutettua.

 

Mitä tästä opimme

 Pohdimme, mitä ihmiset ymmärtävät ensihoitopalvelun olevan. Tutkimuksia ensihoitopalveluun liittyvistä käsityksistä ei löytynyt verrattavaksi. Aiemmista tutkimuksista löytyi kuitenkin joitakin meidän tutkimukseemme viittaavia kohtia, joissa päädyttiin samankaltaisiin lopputuloksiin kuin meidän opinnäytetyössämme.

Vaikka kuinka haluaisimme ajatella, että ensihoitoa käytetään väärin, niin lähes kaikilla tutkimuksen potilailla on oikea huoli terveydestään. Potilaiden tuleekin ymmärtää olevan maallikoita, jotka kaipaavat neuvoja, hoitoa ja huolenpitoa sekä aitoa kohtaamista ja kuuntelemista, jotta heidän pelkonsa ja epäilyksensä vähenisivät.

On kuitenkin hyvä pohtia, että onko huolien hälventäminen aina tehtävä ensihoitoyksikön voimin. Ehkä ensihoitaja voisi soittaa potilaalle tai hätäkeskus voisi ohjata soittajan saamaan apua 116117:sta tai päivystyksestä.

Tämän kaltaista toimintaa on jo käynnistettykin. Siinä on havaittu ongelmiakin, esimerkiksi Britanniassa terveysneuvontanumeron käyttöönotto johti ensihoidon tehtävien lisääntymiseen.

Kommunikointiin puolestaan voitaisiin panostaa sekä järjestelmä- että ensihoitajatasolla. Kanta-Hämäläisille voitaisiin tiedottaa, mitä vaihtoehtoja heillä on ja mikä on ensihoitopalvelun tarkoitus. Myös ensihoitajien ja potilaan välinen yhteisymmärrys voitaisiin varmistaa.

 

Tietoa ihmisten käsityksistä

150 kantahämäläistä ilmaisi ennen tutkimusta halunsa osallistua terveydenhuollon kehittämiseen tähtääviin kyselyihin. Heille lähetettiin saatekirjeen kera linkki kyselyyn, johon vastaamisen ilmaistiin olevan vapaaehtoista. Vastauksia kertyi 54, ja vastaajien keski-ikä oli 61 vuotta. Joka neljännellä vastaajalla oli terveydenhuollon koulutustausta ja puolet vastaajista oli käyttänyt ensihoitopalvelua.

Halusimme tuottaa tietoa siitä, mitä kansalaiset käsittävät ensihoitopalvelun olevan. Selvittämällä kansalaisten tietotason, on mahdollista ohjata heitä käyttämään ensihoitopalvelua oikein.

 

TEKSTI HEMMO TAIRA JA JANETTE ISAKSSON
KUVA JUHA JORMAKKA

Juttu perustuu kirjoittajien tekemään ”Käsityksiä ensihoitopalvelusta. Tiedottaminen apuna ensihoitopalvelun resurssien hallinnassa” -yamk-opinnäytetyöhön.