Oikein pitkä säiliörekka seisoo moottoritien keskikaistalla. Se on jämähtänyt kiinni pehmeään maa-alustan. Rekkakuski on soittanut 112-puhelun, hän ei ole keksinyt muutakaan. Kielimuurin takia paikalle lähetetään apua anteliaalla kädellä. Ambulanssi on paikalla ensimmäisenä. Aarne kiiruhtaa moottoritien keskikaistalla seisoskelevan rekkakuskin luokse.
”Sprechen Sie Deutsch?” rekkakuski kysyy.
”Nein. Do you speak English?”, Aarne vastaa.
“Nein. Deutsch.”

Aarne ei ymmärrä sanaakaan rekkakuskin puhetulvasta, mutta päättelee siitä kylläkin, että hengityksen kanssa ei ole ongelmaa. Paikalle saapuu myös paloesimies. Saksan kieli on hänellekin tekemätön paikka, mutta delegointi ei. Hän painaa radionsa tangenttia ja antaa yksikölleen käskyn: ”Se, joka osaa parhaiten saksaa, tulkoon tänne.”
”Ei me osata”, yksiköstä vastataan.
”En kysynyt mitään, vaan käskin tänne sen, joka osaa parhaiten saksaa.”
Nopea tulkkivaali päättyy savuykkösen hyväksi äänin 2-1. Olihan hän ollut Rammsteinin konsertissakin.

Savuykkönen marssii käskettyyn paikkaan ja avaa pelin hittibiisin nimellä: ”Deutschland.” Äänensävy on kysyvä ja hänen katseensa jää odottamaan vastausta.
”Ja, sprerchen Sie Deutsch?” rekkakuski vastaa ja kysyy.

”Meine Sprache, international”, vastaus kuuluu. Vaikka se on hittisanoitusten raskainta sarjaa, se ei oikein kunnolla uppoa rekkakuskin ymmärrykseen. Ilmassa on lievää hämmennystä. Hän ei selvästikään ole heavymiehiä. Savuykkönen tajuaa, että small talkin tai saksalaisittain oberflächliches gespräch´n -heitto rajoittuu jo käytettyihin lauseisiin. Siksi hänen on jatkossa otettava selkeä haastattelijan rooli.

”Du riechst so gut”, savuykkönen toteaa ja on hilkulla, ettei saa kysyvien silmiensä väliin nyrkistä. Joskus yksikön paraskin saksan kielen taitaja erehtyy. Tarkoitus ei ollut kommentoida rekkakuskin viettämiä hikisiä tunteja ohjaamossa, vaan tiedustella tämän vointia. Epäonnekseen tulkki sekoitti tuntea ja tuoksua verbit. Vaikka teon sanat olisivat menneet oikeinkin, taisi tulkki hakea ratkaisua sen verran kaukaa, ettei rekkakuski olisi sittenkään ymmärtänyt. Rekkakuskin valkoiseksi puristetut nyrkit avautuvat ja muuttuvat normaalin värisiksi. Aarne toteaa ääreisverenkierron toimivan.

Sitten tulkki haluaa selvittää hieman tankkiauton lastista. Pienen tuumaustauon jälkeen hän muistaa hitin, jolla tämän pitäisi onnistua.
”Feuer frei – bang, bang?” savuykkönen täräyttää. Rekkakuski pyörittelee päätään. Hänen mielestään joko hän on tulossa hulluksi tai sitten kysymysten esittäjä on sitä jo. Tulkki pohtii ja löytää uuden hitin selventääkseen tilannetta. Se tulee jo sävelen kanssa:
”Doch Dynamit und Terpentin
Ich brauche Öl für Gasolin
Explosiv wie Kerosin”,
“Nein, nein”, rekkakuski vastaa.

Tulkki ilmoittaa esimiehelleen, että potilaalla ei ole hätää, eikä lasti vaarallinen. Sitten rekkakuski nostaa ohjaamon astinlaudalta Virve-kapulan ja kysyy: ”Was ist das?” ”Radio, mein Radio”, tulkki latelee hittivastauksensa kaveriksi kiitossanoja ja kumarruksia. Esimies päättää, että koska pelastettavaa ei ole, saa poliisi hoitaa asian loppuun. ”Käske kuskin tulla tuonne tienreunaan odottamaan poliisia”, esimies sanoo tulkilleen.

Tulkki viittoilee kädellään, että tule mukaan ja alkaa laulaa:
“Links zwo, links zwo, links zwo, drei, vier, links.”

 

Teksti Marko Partanen
Piirros Miia Toronen