Näin syntyi Etelä-Pohjanmaan ”Möhkö”, ambulanssi vaativiin siirtokuljetuksiin.

Oli maanantai-ilta tammikuussa 2018. Vietin vapaapäivää ja puhelin soi. Päivystävä kenttäjohtaja Mikko Saikkonen tiedusteli minulta mahdollisuutta lähteä vastasyntyneiden teho-osastolle avuksi lastaamaan. Osastolta oli lähdössä kiireellinen hoitolaitossiirto, johon tuli sisällyttää korkeataajuushengityskonehoito (HFO, high frequency oscillatory ventilation) sekä typpihoito.

Alueellemme oli jo aiemmin ehditty perustaa niin sanottu ”siirtotiimi”, jonka vahvuus oli 13 henkilöä. Koulutuksiakin oli pidetty keskossiirtoihin liittyen, mutta siirtoja tiimi ei vielä ollut tehnyt.
Siirtotiimiläisiä ei näkynyt, kun tulin töihin. Päivävuorosta löytyi toinen tiimin kouluttajista, Sebastian Hietanen. Itse toimin tiimin vastaavana ja vuorossa ollut kenttäjohtaja tiimin vastaavana esimiehenä.
Tehtävää varten tarvittavaa siirtovälineistöä valmistellessa havaitsimme isoja haasteita sekä tilan että kaasujen riittämisen suhteen. Lopulta päädyimme siihen, että lähdimme siirtämään potilasta Sebastianin kanssa ja yksikköön listan mukaan töihin tullut yövuoro miehitti varayksikön, joka jäi Seinäjoelle normaaliin valmiuteen.

Tämän keikan jälkeen silloinen ensihoidon ylilääkäri Sami Länkimäki polkaisi suunnitteluprojektin käyntiin kodinimellä ”Möhkö”. Miksi sellainen tarvittiin? Pakettiautoksi luokiteltuun ambulanssiin, jolla siirto tehtiin, punnittiin ylikuormaa 960 kg, kun 3500 kg:n maksimipaino lisääntyi kaikkiaan 4460 kg:aan.

 

 

Ajoneuvo kaikkiin siirtokuljetuksiin

Suunniteltavalla raskaalla siirtoautolla tuli pystyä vastaamaan jokaiseen mahdolliseen sairaalasta tulevaan hoitolaitossiirtoon myös lain määräämissä puitteissa. Myös Seinäjoen keskussairaalan vastasyntyneiden teho-osasto on tapauksen jälkeen tehnyt uusia hankintoja, merkittävin niistä on keskoskaapin respiraattori, josta löytyy nykyaikaisimmat toiminnot. Seinäjoen keskussairaalan vastasyntyneiden teho-osastolla annettaan myös typpihoitoa, joten sama valmius tuli sisällyttää siirtoautoon, jolla typpihoidossa olevan potilaan hoito ei katkea kuljetuksen aikana.

 

Ylämäkiä matkan varrella

Kuten jokaisessa projektissa, oli tässäkin matkan varrella useita ylämäkiä. Ensimmäisestä mahdollisesta, vuoden 2019, budjetista yksikkö jäi vielä pois, mutta sitä seuraavan budjettiin se saatiin. Vuonna 2020 iski Covid-19, ja sairaanhoitopiirin hankintatoimi keskeytti Möhkö-hankkeen. Sitä siirrettiin vuodella eteenpäin.

 

 

Myös kansallisten siirtoyksiköiden suunnittelu hidasti hankintaprosessia hieman, mutta ensihoidon ylilääkäri Heini Elon onnistui pitää ”Möhkö”- hankkeen käynnissä. Keväällä 2021 pääsimme pitämään alustapalaveria, ja rakennepalaveria istuttiin heinäkuun helteissä Iisalmessa Profilella. Maailmaa riivannut komponenttipula venytti projektiamme edelleen. Upouusi ensihoitoyksikkö luovutettiin meille lopulta helmikuussa 2022.

 

400 kilometrin mittaisia siirtoja

Suunnittelun alussa tavoitteena oli, että yksikkö kykenee kaikenlaisiin vaativiin siirtoihin tehohoitoisista potilaista obeesipotilaisiin. Sen oli kyettävä myös pitkiin, liki 400 km:n kuljetusmatkoihin siten, että kaasut riittävät. Ajoneuvon rakennetta suunnitellessa oli tavoitteena, että yksikkö pystyy vastaamaan mahdollisimman monen ”marginaalisen” potilasryhmän tarpeisiin potilas- ja työturvallisesti. Tavaroiden kiinnittämisestä kuormaliinoilla pyrittiin pääsemään kokonaan eroon.

Yksi isoimpia ja poikkeavimpia ratkaisuja oli se, kun keskoskaappi sijoitettiin autoon poikittain. Ratkaisulla haluttiin helpottaa hoitamista siten, että kaikki hoitolaitteet olisivat käden ulottuvilla ja näkyvillä.
Järjestely mahdollistaa myös lapsen ja äidin yhtäaikaisen kuljetuksen kiireettömissä ja vakaissa tilanteissa. Vastaavasti uhkaavan synnytyksen vuoksi, keskoskaappi on mahdollista ottaa myös mukaan.

 

 

Ratkaisuja ajoneuvon rakenteessa

Merkittäviä rakenteellisia muutoksia olivat myös kaasujen sijoittaminen ohjaamon ja hoitotilan väliin poikittain sekä hoitotilaan kulku, joka onnistuu molemmista sivuista. Hoitotilassa istumapaikat kolmelle hengelle. Suunnittelussa pyrittiin ottamaan myös ajoturvallisuutta huomioon.

Viestintälaitteet sijoitettiin ohjaamossa apukuljettajan puolelle. Radioita voidaan käyttää myös hoitotilassa olevasta käyttöpaneelista. Kuljettajan tehtävänä on vain pitkän ja raskaan yksikön ajaminen. Uutena yksittäisenä muutoksena päädyttiin mykistämään FM-radio hälytysajon aikana.
Hoitotilassa seikkailevat hoitohenkilökunnan lisäksi Tatu ja Patu. Jotkut ovat voineet somestamme huomata myös ”pr-äänen”, BabyShark -tunnusmusiikin, jonka käytössä on tiettyjä rajoitteita eikä se luonnollisestikaan toimi oikeassa hälytysajossa.

 

 

Koulutusta ja ajoneuvo tutuksi

Ensihoitopalvelun siirtotiimille ja vastasyntyneiden teho-osaston henkilökunnalle pidettiin kaksi samansisältöistä simulaatiopäivää, missä käytiin läpi välineistöä ja harjoiteltiin yhden haastavan siirron lähtövalmistelut osastolla ja siirtyminen autoon.

Yksikön turvallinen käyttö edellyttää sitä, että ajoneuvo ja sen laitteet ovat riittävän tuttuja ensihoitajille. Ennakkoon suunniteltu koulutusaikataulu oli luotu valmiiksi kuuden viikon ajalle ennen yksikön operatiivista käyttöönottoa. Yksikkö tuleekin aluksi päivittäiseen käyttöön, jolloin siirtovälineet ja ajoneuvo uusine ulottuvuuksineen tulevat kaikille tutuiksi.

 

Innovatiivinen projekti

Loppujen lopuksi yksikkö rakenteineen on paras mahdollinen arvaus siitä, miten tällainen yksikkö rakennetaan. Suurella jännityksellä odotamme, miten yksikkö vastaa lopulta käytännön tarpeisiin.
Korvaamaton apu on ollut myös Profile, jonka kanssa EPSHP:llä on takanaan pitkä ja tiivis asiakassuhde. EPSHP:lla on Profilen tapaan innokkuutta ambulanssien jatkuvaan kehittämiseen, mikä on edesauttanut uusien innovaatioiden syntymistä tässäkin projektissa. Alussa luotu ”ruutupaperipiirrustus” vietiin lopulta käytäntöön. Monet asiat muuttuivat kilpailutusasiakirjoista johtuen sekä suunnittelijoiden lennokkaista ajatuksista, tästä erityiskiitos Profilen tiimille!

 

 

Profilen myyntipäällikkö Jari Kanniselle siirtoambulanssi projekti on ollut erityisen lähellä sydäntä. Hänelle on ollut kunnia päästä mukaan tämän kaliiperin projektiin, joka takaa, että tärkeitä siirtoajoja voidaan suorittaa jo ihan pienimmillekin lapsipotilaille. Kanninen myös toteaa yhteistyön EPSHP:n olleen todella palkitsevaa ja tuotekehityksenkin osalta erittäin mielenkiintoista. Hänestä on myös hienoa, että Profile pääsi rakentamaan kyseisen erikoisambulanssin nimenomaan juuri Suomen markkinoille sillä tallaiset projektit ovat ainakin toistaiseksi olleet harvinaisia suomen markkinoilla.

 

Teksti ja kuvat: Mikko Salmenkangas
Epshp ensihoitopalvelu, perustason ensihoitaja
siirtotiimi- ja ajokoulutusvastaava