Mats Stenström alias ”Väsynyt lanssari” luki Ari Kinnusen Lääkäri nimeltä Kalma kirjan. Lukukokemus palautti mielen asioita noilta ajoilta.
Ari Kinnunen saattaa olla kiistanalainen henkilö, mutta hänen roolinsa suomalaisen ensihoidon yhtenä suurena kehittäjänä ei ole. Urani alkuvuosina, siirto- ja D-palveluntuottajien palkkalistoilla Helsingissä, tunsin miehen vain nimeltä. Jutut hänestä olivat välillä melko värikkäitä. Reilu 20 vuotta sitten työskennellessäni läntisellä Uudellamaalla Kinnunen tuli hyvin tutuksi. Hän oli silloisen lääkärihelikopteri Medi-Helin lääkäri. Ja täytyy sanoa, että värikartta hänestä sai paljon uusia sävyjä.
Muistan Arin suorasanaisena tekijänä, joka kulki omia polkujaan. Ihmisenä, joka sanoo asiat niin kuin ne ovat niin hyvässä kuin pahassakin. On pakko todeta, että vuosituhannen alussa, kun olin tuore sairaankuljettaja, saattoi vatsassani joskus kouristaa, kun Ari vastasi konsultaatiopuheluun. Harvoin Ari lankoja pitkin tuli, mutta jos ei ollut tyytyväinen kuulemaansa, niin sen sai kyllä tietää.
Olen hoitanut hänen kanssaan monia kipeitä veronmaksajia. Niissä tilanteissa olen oppinut paljon. Yksi ”ei lääketieteellinen” -asia oli tiimityöajatus, jossa hoitohenkilökunta ei muodostunut enää ”kolmesta kerroksesta” lääkärikunnan alapuolella. Ari ei toki ollut ainoa tätä ideologiaa kannattava lentävä lääkäri, mutta tämän asian muistan hyvin.
Luin Kinnusen kirjoittaman ”Lääkäri nimeltä Kalma” -kirjan. Tartuin siihen innokkaasti, ja suosittelen, että ainakin kaikki ensihoitoalalla työskentelevät tekevät saman, työvuosien määrästä riippumatta. Moni meistä hieman vanhemmista ensihoitajista (ainakin Uudellamaalla) on tehnyt Arin kanssa töitä, ja moni muu on istunut hänen loistavilla luennoillaan. Alalla olevien olisi hyvä tietää, miten ensihoito on Suomessa kehittynyt ja miten tuore ala tämä oikeasti on. Myös sairaalan suunnalta silloin tullut kova vastarinta on hyvä tiedostaa. Ei ole lopulta kovin isoista asioista kiinni, että suomalainen ensihoito saattaisi olla tämänhetkistä todellisuutta jäljessä. Niin olisi voinut käydä ilman Kinnusen kaltaisia ihmisiä. Vaikka Ari ei ollut 80-luvulla yksin, niin saattaisi olla, että ilman häntä sota olisi jäänyt kaipaamaan yhtä miestä.
Lääkäri nimeltä Kalma -kirja on helposti lähestyttävä myös vähemmän lukevalle. Se kostuu suurilta osin melko lyhyistä tarinoista, eikä kirja itsessäänkään ole kovin pitkä. Itse luin sen nopeasti läpi, ja olisin mielelläni lukenut enemmänkin.
Kirjan lopussa Juri Forsbom ja Harri Bäckman kertovat kokemuksistaan vuoden 2004 tsunamin suomalaisuhrien pelastamisessa, operaatiossa, jossa Kinnunen oli vahvasti mukana lääkintäpalveluja tuotttaaneen EMA-yrityksen toimitusjohtajana. Kirjassa Kinnusen oma tsunamikertomus on otsikoitu: “Tehkää nyt helvetissä jotakin!” Käsky oli osoitettu Suomen viranomaisille. Se ei vain kuvasta Aria hyvin, vaan se pääsi aikoinaan myös valtakuntamedaan asti.
Kiitos tarinoista, Ari.
TEKSTI MATS STENSTRÖM
Lue tästä myös Kalle Kaivolan kirjoittama
arvio Lääkäri nimeltä Kalma -kirjasta.
