Ensihoitaja Laura Virta-Sipi kirjoittaa kokemuksiaan Kevan kahden kuukauden mittaisesta työkokeilusta, jonka hän teki Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän D-tehtävien päivystysyksikössä.

Terveysongelmista johtuen sain viime syksynä Kevan kuntoutuspäätöksen. Samalla sain tilaisuuden kokeilla fyysisesti kevyempää työtä, mitä oma ensihoitajan työni ambulanssissa on. Koska työnantajallani pelastuslaitoksella ei ollut tarjota ensihoitajalle soveltuvaa kevyttä työtä, aloin pohtia ja selvitellä kuntoutusohjaajani kanssa eri vaihtoehtoja. Päätin valita työkokeilupaikaksi Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän (PHHYKY) D-tehtävien päivystysyksikön EPH 075:n, joka pitää majaansa Sotekodin tilannekeskuksessa.

Käytännössä EPH 075 tarkoittaa työhuoneessa olevaa virtuaaliyksikköä, jossa on työpöytä ja neljä monitorinäyttöä, joiden ääressä työskentelin. Työhuone puolestaan sijaitsee Päijät-Hämeen keskussairaalan Sotekodin tiloissa, jotka ovat Akuutti 24:n alapuolella. Samoissa tiloissa ovat myös mm. kenttäjohtajan toimisto, Päivystysapu 116117 , kotisairaalan koordinaatiokeskus sekä kotihoidon huoneita.

Valitsin tämän työkokeilupaikan, koska minua kiinnosti tietää, miten haastavaa on selvitellä potilaan hätää ja ongelmia pelkästään puhelimen välityksellä sekä kuinka paljon ensihoidon kenttä voi hyötyä tästä työstä. Työpaikassa kiehtoi myös se, että työ siellä oli oletusarvoisesti fyysisesti kevyttä, tai ainakin kevyempää kuin ambulanssityö. Myös Keva hyväksyi tämän työnkuvan mahdolliseksi työkseni tulevaisuudessa. Työkokeilun pituudeksi sovittiin kaksi kuukautta marras- ja joulukuussa 2021. Vaikka työpaikka oli PHHYKY:ssä, en ollut sen palkkalistoilla, van sain kokeilun ajan Kevan kuntoutustukea. Omasta pelastuslaitoksen ensihoitajan työstäni olin palkattomalla virkavapaalla.

D-tehtäväpöydässä työskentelee kerrallaan yksi henkilö, joka on koulutukseltaan sairaanhoitaja tai ensihoitaja. Työvuorot ovat 12 tunnin mittaisia, joko klo 8-20 tai 20-08. Työntekijät ovat tehneet uransa hoitoalan monissa eri tehtävissä. Jokainen työntekijä kiertää myös Sotekodin muissa työpisteissä, esimerkiksi päivystysavussa.

Minä työskentelin vain D-tehtävien parissa. D-pöytään ohjautuu pääasiassa kaikki hätäkeskuksen D-tehtäviksi luokitellut ensihoidon tehtävät Päijät-Hämeessä. Ja niitähän riittää! Joskus pöytään tulee myös C-tehtäviä, silloin, kun kentän kaikki ambulanssit ovat varattuina. Toisinaan, kun 075 ruuhkautuu,  kenttäjohtaja saattaa ohjata D-tehtäviä suoraan myös ambulansseille. Kun työtilanne sallii, kenttäjohtajan työpari avaa oman tietokoneensa ja tulee 075:n avuksi purkamaan D-ruuhkaa. Yhden 8-20 vuoron aikana hoitaja saattaa käsitellä yli 20 tehtävää, mikä on todella suuri määrä.

Kun hätäkeskus antaa tehtävän 075:lle, se otetaan vastaan samalla tavalla kuin ambulanssissakin painamalla päälle tehtävä vastaanotettu-status. Sen jälkeen luetaan viesti ja painetaan päälle matkalla-status. Matkalla tarkoittaa tässä työssä soittoa kohteeseen. Kaikkiin kohteisiin siis soitetaan. Pääasiassa sieltä myös vastataan. Jos jostain syystä kolmenkaan yrityksen jälkeen kukaan ei vastaa, ohjataan tehtävä ambulanssille.

Puhelussa pyritään selvittämään avuntarvitsijan henkilötunnus. Yleensä se onnistuu. Sitten kirjaudutaan Lifecare-tietojärjestelmässä kyseisen potilaan tietoihin sekä yritetään taustatietojen ja kysymysten avulla selvittää, minkälaista apua kohteessa kaivataan ja tarvitaan. Välillä selvittelytyö on yksinkertaisista ja helppoa, mutta usein kuitenkin jotain ihan muuta.

Asioiden selvittelyä varten on kysymyksistä koostuva sapluuna, mutta työtä saa ja voi tehdä myös vapaammin. Tietyt asiat on kuitenkin tärkeä selvittää ja kirjata, ihan samoin kuin ambulanssissakin kuljetus- ja hoitopäätöstä tehtäessä. Usein onkin selkeintä edetä ABCDE -menetelmän avulla. Jos päätöksenteossa tulee ongelmia, on mahdollista kysyä apua kollegalta, esimerkiksi kotihoidon puolelta tai kenttäjohtajalta.

Joskus, kun selviää, että ambulanssi on tehtävän hoitamiseksi ainoa vaihtoehto, pystyy tehtävän kirjauksineen käsittelemään nopeastikin. Sitten taas, kun osuu ”haastavampi” tehtävä, esimerkiksi sellainen, jossa täytyy konsultoida lääkäriä ja aktivoida kotisairaala, aikaa kuluu helposti puolesta tunnista jopa tuntiinkin. Puhelimessa selvitelläänkin murheita ja ongelmia laidasta laitaan, ihan niin kuin ambulanssityössäkin.

Eniten puhelut koskevat vanhusten yleistilan laskuja, joita on varsin vaikea selvitää näkemättä potilasta ja ilman mitään mittaustuloksia. Myös mielenterveysongelmat ovat yleisiä. Aivan tavallista on sekin, kun soittaja keksii ja liioittelee oireitaan ja asioitaan, jopa valehtelee niistä kertoessaan. Nämä ovat selvinneet sitten myöhemmin, kun olen keskustellut kohteeseen lähetettyjen ensihoitajien kanssa. Lähtökohtaisesti soittajaa on kuitenkin uskottava ja tehtävä päätökset kertomusten mukaisesti.

Kun puhelu päättyy, alkaa kirjaaminen, ellei sitä pysty tekemään samalla kun puhuu. Jos kohteeseen pitää hälyttää hätäkeskuksen kautta yksikkö, se tapahtuu puhelun jälkeen, jolloin statukseksi valitaan: Kohteessa. D-tehtävien hoitaja tekee aina kenttäjohtajalle ehdotuksen siitä, mikä yksikkö kohteeseen menisi, mutta kenttäjohtaja lopulta päättää, kuka tehtävän hoitaa, sillä hän tietää kentän tilanteen laajemmin.

Noin 40-50% tehtävistä päättyy siihen, ettei kohteeseen tarvitse lähettää ensihoidon yksikköä. Joinakin päivinä luku voi olla jopa 80 %. Puhelintyöllä on aivan valtava merkitys ensihoidon kentän kuormituksen vähentämisessä! Usein siis kohteeseen ei tarvitse lähettää ketään tai sitten kotihoito tai kotisairaanhoito pystyy tarkistamaan potilaan voinnin. Toisinaan soitamme potilaalle Kelataksin, ohjeistamme häntä itseään soittamaan taksin tai hakeutumaan omaisen kyydillä terveyskeskukseen. Voimme myös antaa potilaalle yleisohjeita, ihan niin kuin teemme ambulanssissakin.

Lopuksi asetamme itsemme perillä-tilaan ja soitamme ensihoidon yksikölle lisätiedot, minkä jälkeen 075-yksikkö painetaan vapaaksi. Ja sitten tuleekin heti seuraava tehtävä. Nimittäin harvemmin varsinkaan päiväsaikaan on tilannetta, etteikö tehtäviä olisi jo jonoksi asti odottamassa. Jonotilanteen näkee koko ajan tehtäviä hoitaessaan, mikä on raskasta, kun tietää, että joku odottaa apua – siltikin, vaikka se on oletetusti kiireetöntä sellaista.  Voi vain kuvitella miten raskasta hätäkeskuksessa on työskennellä, kun puheluita on jatkuvasti jonossa, eikä ole mitään tietoa, kuinka kiireellinen avuntarve soittajalla on.

Työkokeilu D-tehtävissä oli monin tavoin antoisa, opettavainen, tietoa lisäävä ja ammatillista osaamista tukeva. Työ on melko itsenäistä, haastavaa, vaativaa ja fyysisesti raskaampaa, mitä voisi ajatella. Usean näyttöpäätteen seuraaminen on silmille kuormittavaa. Samalla tarvitaan puhetaitoja sekä keskittymis- ja empatiakykyä.

Jakson tarkoitus oli selvittää, voisiko minun olla mahdollista työskennellä tämänkaltaisessa tehtävässä. Suosittelen tätä vaihtoehtoa kaikille ensihoitajille, joilla on mahdollisuus ja kiinnostusta kokeilla jotain uutta. Tämäkin yksikkö tarvitsee jatkuvasti osaavia hoitajia.

Iso kiitos osastonhoitaja Jenni Laaksoselle, että sain olla työkokeilussa D-tehtävissä. Kiitos myös kaikille mukaville ja auttavaisille työkavereille!

 

TEKSTI JA KUVA LAURA VIRTA-SIPI