Usein sanotaan, että yli 90% ensihoitajista haluaa tehdä 24 tunnin työvuoroja. Onko asia oikeasti näin, vai ovatko myös muuta työaikaa tekevät tyytyväisiä työrytmiinsä. Ensihoitajat kertoivat myös tyytyväisyydestään nykyiseen työaikaansa sekä sen kuormittavuuteen.

Kysyimme työaikakyselyssä ensihoitajilta, mitä työaikamallia he haluaisivat tehdä, jos he saisivat itse päättää. Vastaajista lähes kolme neljästä (72,7%) haluaisi tehdä 24 tunnin työvuoroja, kaksivuorotyön kannalla oli vajaa neljännes (22,3%) ja kolmivuorotyönkin kannalla oli muutama (0,6%) ensihoitaja. Muunlaisia kuin edellä mainittuja työaikoja halusi tehdä 4,4% vastaajista. Tällaisia työaikoja olivat esimerkiksi pidemmät, jopa 72 tunnin työvuorot sekä 12 tunnin ja 24 tunnin työvuoroista koostuva yhdistelmä tai muut 24 tunnin ja kaksivuorotyöajan variaatiot.

 

Työaikoihin oltiin tyytyväisiä

76,4 % ensihoitajista ilmoitti olevansa tyytyväinen tekemäänsä työaikamalliin. Tyytyväisimpiä olivat ne vastaajat, jotka tekivät 24 tunnin työvuoroja (86 %). Myös kaksi- ja kolmivuorotyötä tekevistä enemmistö (60 % ja 53 %) oli tyytyväisiä nykyiseen työaikamalliinsa. Tyytymättömyyttä lisäsivät esimerkiksi joustamattomuus työvuorosuunnittelussa, pitkät työmatkat yhdistettynä kaksivuorotyöhön, ylitöiden määrä erityisesti kaksivuorotyössä ja vähäiset viikonloppuvapaat.

”Olen joka toinen viikko käytännössä poissa kotoa. Lisäksi työvuorosuunnittelussa ei oteta lainkaan huomioon työntekijän vapaapäivätoiveita. Esim. eronneena minulla on joka toinen viikko lapset. Työnantaja ei halunnut mahdollistaa minulle viikonloppuvapaita yhdessä lasteni kanssa, vaikka sitä toivoin. Käytännössä en pystynyt viettämään lasteni kanssa yhtään viikonloppua 15 viikon aikana. Joudun varmaankin irtisanomaan itseni tämän ongelman vuoksi.”

 

Työ kuormittaa

Yli puolet (52%) vastaajista koki työnsä kuormittavaksi vähintäänkin joskus. Useimmiten ”vähintään joskus” tai ”aina” -kohdan valitsivat kaksi- tai kolmivuorotyötä tekevät (69% ja 65%). 24 tunnin työvuoroa tekevien keskuudessa kokemus työn kuormittavuudesta oli hieman harvinaisempi (40%). Työn kuormittavuutta lisäsivät esimerkiksi sekava työvuorosuunnittelu, erilaiset henkilökemiat työparin kanssa, työvuorojen ylitykset sekä pitkät työmatkat erityisesti kaksivuorotyössä.

“8 viikon tasoitusjaksoilla kertyy toisinaan 60 tuntia viikossa töitä, jopa 3 yövuoroa kaupungissa peräkkäin. Aika ei riitä toipumiseen, eikä jaksa tehdä kotona lasten kanssa enää mitään. Lisäksi 3 päivävuoroa 100 km päässä olevalle toimipaikalle tietää päivittäin vähintään 16 tunnin työhön sidonnaisuuksia, kun lasketaan työmatkaan kuluva aika. Työvuorojen välillä ei ehdi vuorojen välissä toipua.”

Myös yksiköiden korkea käyttöaste mainittiin yhtenä kuormitusta lisäävänä tekijänä. Vastaajat kertoivatkin, että käyttöasteiden seuranta ei aina vastannut todellisuutta.

“Auto ajaa tilastojen mukaan 47 % työajasta, mutta vapaa status, joka painetaan sairaalan pihassa vähentää 20 minuuttia aktiiviajasta, koska paluumatka on lepoa…”

Ensihoitajat toivoivat, että työnantajat voisivat työvuorojen pituudesta riippumatta puuttua jotenkin yksiköiden korkeisiin käyttöasteisiin. Tällaista käytäntöä toivottiin erityisesti silloin, kun vastaaja koki käyttöasteen olevan jatkuvasti korkea.

“Ajoittain todella kiireisiä vuoroja. Käyttöaste korkea, kaipaisi omalle alueelle yhtä yksikköä lisää.”

 

Kuinka monta viikkotuntia?

Poikkeuslupahakemuksissa otetaan kantaa myös keskimääräiseen viikkotuntimäärään. Myönnetyissä luvissa viikkotuntimäärä on vaihdellut 38,25 ja 42 viikkotunnin välillä. Viikkotuntimäärällä tarkoitetaan sitä tuntimäärää, johon työtunnit keskimäärin tasoittuvat ennalta sovitulla tasoitusjaksolla. Esimerkiksi 7 x 24 tunnin työvuoro tasoittuu neljässä viikossa 42 viikkotuntiin.

Kysyimme ensihoitajilta, mitä viikkotuntimäärää he haluaisivat tehdä? 38 % vastaajista (375) toivoi keskimääräisen viikkotuntimäärän olevan 38,25 tuntia kuten muissakin terveydenhuollon toimipisteissä. 40 viikkotuntia oli mieluisin 26,6 % ensihoitajan (263) mielestä ja 42 viikkotuntiin päätyi 35,4 % (349) vastaajaa.
Hoitoalalla tehdään yleisimmin työaikaa, jossa viikkotunnit tasoittuvat 38,25 tuntiin. Tätä korkeampi keskimääräinen viikkotuntimäärä pienentää laskennallisesti työntekijän tuntipalkkaa.

 

Useammat haluaisivat kompensaation

Viikkotuntimäärään liittyen kysyimme vastaajilta myös sitä, pitäisikö korkeammasta viikkotuntimäärästä saada kompensaatiota. 78 % ensihoitajista oli sitä mieltä, että korkeampi viikkotuntimäärä tulisi kompensoida joko rahallisesti tai vapaa-aikana.

“Palkka tulisi suhteuttaa normaaliin 38,25 tuntia/viikko, jolloin pitempää viikkotyöaikaa tekevät saisivat enemmän palkkaa tai tasoitusvapaita.” 

Loput 22 % ei kokenut tarvitsevansa kompensaatiota korkeammasta viikkotuntimäärästä. Perusteluna tälle oli käytetty muun muassa sitä, että 24 tunnin työvuorot säännöllisine vapaineen ovat itsessään jo riittävä kompensaatio suuremmasta viikkotuntimäärästä.

“Säännöllisyys ja mieluisa työaika muutenkin korvaavat muutaman viikkotunnin menetyksen”

 

Kannatusta kaikille työajoille

Tekemämme työaikakysely ei tue väitettä siitä, että: “Yli 90 % haluaa tehdä 24 tunnin työvuoroja”. Toki enemmistö ensihoitajista haluaisi tehdä 24 tunnin työvuoroja, mutta kannatusta löytyy myös muille työaikamalleille. Toisaalta ensihoitajat olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä tämänhetkiseen tilanteeseen työaikamallista riippumatta. Hieman yli puolet vastaajista kertoi työnsä olevan kuormittavaa aina tai vähintäänkin joskus.

Mieluisan viikkotuntimäärän osalta vastaukset jakautuivat melko tasan jokaiselle vaihtoehdolle. Toisaalta toive korkeampien viikkotuntien kompensoinnista vapaa-ajalla herätti kysymyksen siitä, millä tavoin kysymys mieluisasta viikkotuntimäärästä oli käsitetty?

Kaikkia toiveita työnantajien on mahdotonta huomioida, mutta vaikuttaisi siltä, että joustavuuden lisääminen ja mahdollisuus yhdistellä eri pituisia työvuoroja voisi tulevaisuudessa toimia yhtenä rekrytointivalttina. Se saattaisi myös lisätä työhyvinvointia sekä vähentää työkuormitusta.

 

TEKSTI ANU VENESOJA JA DIMITRI LISITSYN
PIIRROS MIIA TORONEN

Lue myös jutut:

Työaika on mielekkyyttä ja jaksamista

Työaika kertoi myös kentän rakenteen

Voiko ylitöiksi venyvästä keikasta kieltäytyä?

50%:n aktiivityöaikaraja voisi joustaa

Lisää aiheesta Systolessa 5/2021.