ERICAn riskinarvion osuvuus on puhututtanut ensihoitohenkilöstöä niin käytännössä kuin mediassakin. Topi Unkila tutki Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun ensihoidon kehittämisen ja johtamisen YAMK-opinnäytetyössään, miten hätäkeskusjärjestelmäuudistus ERICA on vaikuttanut ensihoidon kenttäjohtajien työstä selviytymiseen, ensihoidon johtamiseen, päätöksentekoon sekä tilannetietoisuuteen.

Tutkimuksen aineistokeruu toteutettiin Webropol-kyselynä huhtikuussa 2022. Kyselyyn vastasi 27 Suomen Kenttäjohtajat Ry:n jäsentä. Yli 88 % vastanneista koki ensihoidon tehtävämäärien sekä kiireellisten tehtävämäärien lisääntyneen. Tämän lisäksi yli 80 % koki hätäkeskuksen tekemän riskinarvioiden heikentyneen järjestelmäuudistuksen myötä, jonka vuoksi ensihoitoyksiköiden epäjohdonmukaisen käytön koettiin lisääntyneen. 80 % kenttäjohtajista koki työkuormituksen ja työtehtävien lisääntyneen. Työympäristö koettiin stressaavammaksi kuin ennen järjestelmäuudistusta.

Järjestelmämuutos oli myös aiheuttanut johtamistapojen muutosta ja kehitystä. Kaksi kolmesta kenttäjohtajasta koki muuttaneensa johtamistapojaan, ja näiden uusien toimintamallien koettiin sujuvoittaneen työntekoa. Muutosten kuvattiin olleen helposti toteutettavissa.

Kenttäjohtajat toivat myös esille, että ERICAn välittämät esitiedot ovat kohentaneet päätöksentekoa, joskaan esitietoja ei koettu vielä täysin riittäviksi. Tietojen reaaliaikaisuuden ja sijaintitietojen tarkkuuden koettiin lisäävän tilannetietoisuutta.

Kenttäjohtajien mukaan ERICA hälyttää yksiköt nopeammin ja helpommin, ja nopeuttaa siten potilaiden tavoittamisaikoja tietyissä tilanteissa. Toisaalta resurssien liikakäytön koettiin aiheuttavan kenttäjohtajille paljon yksiköiden vaihtotyötä.

 

Käytännön merkitys ja jatkotutkimusaiheet

Tutkimuksen tuloksissa näkyivät niin järjestelmäuudistuksen positiiviset kuin negatiivisetkin puolet. ERICA on ainakin myötävaikuttanut operatiivisen johtamisjärjestelmän päivittämiseen ja ympärivuorokautisen tilannekeskustoiminnan käynnistämiseen. Tehtävämäärien lisääntyminen ja hälytysten epäjohdonmukaisuus heijastuvat suoraan kenttäjohtajien työhön vaatien jatkuvaa reagointivalmiutta.

Tietojärjestelmät jatkavat kehittymistään ja ovat keskeisiä työvälineitä niin ensihoidossa kuin muuallakin terveydenhuollossa. Käyttäjien osallistaminen tietojärjestelmien kehitystyöhön ja päivittämiseen olisi tärkeää mahdollisimman toimivan lopputuloksen aikaansaamiseksi. Tämä edellyttää niin ensihoitajilta kuin kenttäjohtajiltakin aktiivisuutta pyrkiä osallistumaan ja vaikuttamaan.

Tutkimus oli otannaltaan suppea mutta tarjosi paljon mielenkiintoista tietoa, jota syventää jatkotutkimuksissa. Kokonaisuudessaan ensihoidon eri tietojärjestelmien vaikutukset käytännön työhön sekä laadunhallintaan ovat jatkuvasti tärkeitä tutkimusaiheita. Päätöksentekoprosessit sekä intuition ja hiljaisen tiedon merkitykset ensihoidossa ovat myös vailla riittävää kotimaista tutkimusta. Toiminnan vakiintuessa ja datan kertyessä tilannekeskusten tuomia vaikutuksia kannattaa selvittää perinpohjaisesti. Ideaalia olisi kytkeä tutkimustiedon tuottaminen käytännön kehittämistyöhön.

 

Kirjoittajat:
Topi Unkila, ensihoitaja (YAMK), vaativa hoitotaso, Satakunnan sairaanhoitopiiri,
topi.unkila@satasairaala.fi
Hilla Nordquist, ensihoidon yliopettaja, dosentti, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Kuva:
Mats Stenström