Systole kysyi koronarokotteesta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynek vastasi. ”Toivon, että jokainen soteammattilainen miettii omalla kohdallaan minkälainen tauti covid-19 on, miten siltä haluaa suojautua ja miksi juuri hänen kohdallaan rokottaminen on tärkeää. Kaikkea emme mRNA -rokotteista vielä tiedä, mutta sen tiedämme, että rokote on erinomaisen tehokas ja riittävän turvallinen. Muuten se ei olisi saanut lääkeviranomaisilta ehdollista myyntilupaa EU:n alueella. Meillä on nyt hyvä keino suojautua, toivon että käytämme sitä”, Nohynek sanoo.
Hanna Nohynek vastasi Systolen kysymyksiin. Hän on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksikön ylilääkäri.
1. Miten luotettavaksi luonnehdittu rokote on voitu valmistaa näin nopeasti?
mRNA -rokotteita on tutkittu jo 1990-luvulta lähtien, siinä mielessä ihan näin nopeasti ei ole edetty, vaan nyt käytössä oleva BioNTech/Pfizerin rokote pohjaa pitkään kehitystyöhön. Koronaa ennen työn alla ovat olleet ebola- ja rabiesrokotteet. mRNA -tekniikka on täysin synteettistä, ei tarvita hankalia, aikaavieviä ja turva-laboratorioita vaativia kananmunissa tai muissa soluissa virusten kasvatusta ja virusten puhdistamista. mRNA -rokotusten kohdalla rokotustehtaana toimii elimistö itse.
2. Onko vastaavalla valmistustekniikalla valmistettu aiemmin rokotteita, miten ne ovat tehonneet?
On, ebolaa, rabiesta ja influenssaa vastaan. Mikään näistä ei ole saanut myyntilupaa, syynä on ollut se, etteivät rokotteet ole aiemmin olleet riittävän immunogeenisiä; mRNA on hajonnut ennen kuin se on päässyt turvallisesti solun sisään. Nykyisten mRNA -rokotteissa edellä mainittu ongelma on ratkaistu niin, että mRNA on paketoitu pienen lipidipartikkelin sisään soluun kuljetuksen ajaksi ja näin se säästyy erilaisten hajottavien entsyymien vaikutukselta.
3.Kuinka isolla väestömassalla rokotetta on testattu ja kuinka monella ja minkälaisia haittavaikutuksia rokotteesta on ilmennyt?
BioNTech/Pfizerin rokotetta on testattu yhteensä 18 198 henkilöllä vaiheen III tehotutkimuksessa. 26.12.2020 mennessä rokotetta oli annettu Yhdysvalloissa 1,9 miljoonalle ihmiselle ja Iso-Britanniassa 20.12.2020 mennessä yli 600 000 ihmiselle. Liitän oheen tuoteselosteen, josta käy ilmi rokotteen kliinisessä tutkimuksessa esiin tulleet haittareaktiot. Laajassa käytössä näiden jo tunnettujen haittojen lisäksi on ilmennyt joitakin vakavia allergisia reaktioita, ilmaantuvuus noin 1/100 000.
4.Tuleeko Suomeen monenlaisia rokotteita ja millä tavoin Suomeen tulevat rokotteet ovat valittu?
Kyllä, Suomeen tulee monenlaisia rokotteita. Suomi on mukana kaikissa EU:n rokotehankinnoissa, johon rokotteet on valittu niiden todennäköisen valmistumisaikataulun sekä oletetun tehon ja turvallisuuden mukaan. Alustavasti meille on tulossa seuraavia rokotteita:
Biontech/Pfizer, mRNA 2,6
AstraZeneca, vektori 3,7
J & J Jansen, vektori 2,4
CureVac, mRNA 2,7
Moderna, mRNA 1 (+1)
Novavax, subunit 2,4
Sanofi-GSK, subunit (osto-oikeus) 3,7
Yhteensä noin 18,5 miljoonaa rokotetta.
Suomen osuus EU:n yhteishankinnassa tehdyistä rokotteista suhteutetaan väestömäärän mukaan. Yhteensä rokotteita
5. Kuinka kauan rokotteet antavat suojan ja mitä tämän suojaavan ajan jälkeen tapahtuu?
Emme vielä tiedä, kuinka pitkään suojateho kestää, aika näyttää. Yleensä rokotteiden tehoa pitää tehostaa säännöllisin tehosteannoksin. Käykö näin myös koronarokotteille, aika näyttää. Toinen huoli on se, että virus muuntuu niin paljon, että rokotetta pitää myös muuttaa vastaamaan virusta paremmin. Toistaiseksi tästä ei ole ollut näyttöä, vaikka tuhansia erilaisia mutaatioita tällä hetkellä kiertävissä koronaviruksissa on jo havaittu.
6. Miksi kaikkien tulisi ottaa rokote?
Covid-19 voi olla vakava, jopa kuolemaan johtava tauti. Ihminen voi saada sen työssään tai vapaa-ajalla. Sairastetulla taudilla voi olla pitkäaikaisseuraamuksia. Infektoitunut voi tietämättään välittää virusta eteenpäin. Rokote kannattaa ottaa, jotta itse pysyisi terveenä. Rokotettu todennäköisesti muodostaa vähäisemmän uhkan omalle lähipiirilleen, jos hän uudestaan kohtaa koronaviruksen. Kuinka hyvin rokote suojaa virusinfektiolta ja edelleen tartuttamiselta, emme vielä täysin tiedä.
7. Mitä tapahtuu, jos vain pieni osa ihmisistä ottaa rokotteen?
Hyvän väestötasoisen suojan saavuttamiseksi rokotuskattavuuden pitää olla riittävän korkea. Iso-Britanniassa on arveltu että nyt käytössä olevalla mRNA rokotteella riittäisi 70% rokotuskattavuus, mutta mikä kattavuuden pitäisi Suomessa olla, jotta epidemia pysähtyisi, emme ihan tarkasti vielä tiedä.
8. Koronarokkotteen tehosta kerrotaan erilaisin prosenttiarvoin. Mitä arvot kertovat ja miten arvo arvioitu?
Teho arvioidaan vaiheen III tutkimuksissa, missä sokkoutetusti ja satunnaistetusti puolelle tutkittavista annetaan rokote ja puolelle lumetta. Sitten tutkittavia seurataan terveyden osalta ja kun riittävästi laboratoriovarmistettuja covid-19 tautitapauksia on ilmaantunut, koodi avataan ja lasketaan rokotteen teho = 1 – riskisuhde x100. Riskisuhde tarkoittaa tapauksia rokotetuilla verrattuna tapauksiin rokottamattomilla. Jos teho on 90%, se tarkoittaa, että rokotetuista vain yhdelle kymmenestä tulee tauti. Nyt käytössä olevalla mRNA -rokotteella teho on jopa tätä parempi.
KUVAT HUS JA THL
