Kesällä 2021 julkaisimme jutun HUS Akuutti Hyvinkään ”706 – ja 772 -hoidon prosessiauditoinnista.” Auditointi jatkuu nyt vajaan vuoden vuoden seurantajaksolla ja nyt pääsemmekin kutkuttavasti vertailemaan tuloksia.
Aiempi prosessiauditointijuttu käsittelee tuloksia vuoden 2020 kymmeneltä ensimmäiseltä kuukaudelta. ”Vedenjakajana” oli loka-marraskuun 2020 taitteessa pidetyt hoitotason koulutuspäivät, jonka jälkeen kerättiin nyt julkaistava ”verrokkiaineisto”. Koulutuspäivillä käsiteltiin kyseisten potilasryhmien hoitoa, mutta koulutuspaketti oli ensihoitolääkärien käsialaa, ja se oli laadittu koko HUS-alueelle. Koulutuspakettia tehdessä auditointiaineistoa ei vielä oltu kerätty saati analysoitu, eivätkä aineiston kehityskohdat siten olleet vielä tiedossa. Tästä saatiin kuitenkin vertailupohjaa, joka esiteltiin ensihoitajille kevään 2021 koulutuspäivillä.
Yleisesti on huomioitavaa, että kyseessä on retrospektiivinen rekisteritutkimus, jossa tutkimuksen tulokset ovat suoraan verrannollisia rekisteriaineiston luotettavuuteen. Suomeksi sanottuna, analyysi on täysin riippuvainen ensihoitokertomusten kirjauksista, joten vanha sääntö: ”mitä ei ole kirjattu, sitä ei ole tehty”, pätee ja osaltaan varmasti vaikuttaa tulokseen paikoin heikentävästi.
706-potilaiden keskeisimmät tulokset (n=88)
Jälkimmäisessä auditoinnissa A- tai B- varausasteilla kuljetetut 706 -potilaat saapuivat yliopistosairaalaan (Meilahti/ULS) keskimäärin 56 minuutissa, mikä on neljä minuuttia nopeammin kuin aiemmassa aineistossa.
Hienona tuloksena voidaan pitää kohteessa käytetyn ajan lyhenemistä 20 minuuttiin. Tulos olikin lähes 10 %, jota voidaan pitää erinomaisena saavutuksena. Tulosta tarkastellessa tulee huomioida, että koulutuspäivien sisällön kärki ei ollut aikaviipeiden lyhentäminen, siten pidinkin tulosten paranemista nykyiselleen jopa suoranaisena ihmeenä, vaikkakin tavoiteltavana sellaisena. Voidaankin siis sanoa, että: Ihmeitä tapahtuu!
Ennakkoilmoitus oli annettu 70 %, jossa siinäkin oli tapahtunut hienoista parannusta. Oireiden alkamisaika oli kirjattu 97%:ssa tapauksista. Aiempi toimintakyky puolestaan oli kirjattu 84%:ssa tapauksista. Neurologinen tutkimus kasvojen mimiikan, käsien kannattelun ja puheen osalta oli tehty lähes 100 %:sesti. Katsedeviaatio on kuvattu 86%:ssa tapauksista ja verensokerikin oli mitattu lähes kaikilta. Tässä kappaleessa mainitut suureet ovat käytännössä yhteneviä aiemman aineiston kanssa.
Konsultaatio oli suoritettu 64%:ssa tapauksista (aiemmin 67 %). Konsultaation katsottiin pidentäneen kuljetuksen aloittamisen viivettä 42%:ssa tapauksista (aiemmin 57 %). Tässä tuloksessa toki on huomioitavaa, että ensihoitaja useimmin itsenäisesti kirjaa nämä konsultaatiot ensihoitokertomukseen, joka arkitiedon valossa monesti tapahtuu vasta kuljetuksen aikana, joka aiheuttanee positiivista vääristymää.
Ensihoitokertomuksen AVH-oirepohjan käyttö oli huonontunut aiemmasta 57%:sta, 46 %:iin. Tässä on huomioitavaa, että mikäli ensihoitokertomuksen oirepohjaa käytettäisiin kattavasti, olisivat aiemmissa kappaleissa olevat tulokset lähes 100%:n luokkaa. Tietysti aina on asioita, joiden selvittäminen ensihoitotehtävän aikana aikapaineessa ei ole mahdollista, mutta yksinkertaista ja työtä nopeuttavaa ”muistilistaa” käyttämällä tulokset varmasti paranisivat kautta linjan entisestään.
TOP 3 kehityskohteet
- Kohdeajan aktiivinen lyhentäminen. >20 min kohdeaikaa tulisi aktiivisesti pyrkiä välttämään sekä yksittäisistä >25min kohdeajoista tulisi päästä kokonaan eroon.
- Merlot Medi AVH-pohjan käyttö tulisi saada aktiivisemmaksi. Pohja huomioi myös ennakkoilmoituksen, minkä jälkeen sitä ei tarvitse kirjata ennakkoilmoituskohtaan.
- Tulosten implementointi järjestelmätasolle. Tätä pyritään toteuttamaan koulutuksen lisäksi monikanavaisen viestinnän keinoin, joista yksi keino on tämä artikkelisarja.
772 potilaiden keskeisimmät tulokset (n=62)
Potilaista 56% kouristi kohdattaessa (aiemmin 44%). Viive hälytyksestä lääkehoidon aloitukseen pidentyi 3 minuutilla, ollen nyt 26 minuuttia. Lisäksi potilaan kohtaamisesta lääkehoidon aloittamiseen viive kasvoi 5 minuuttia, ollen nyt keskimäärin 16 minuuttia. Toivoisinkin ensihoitajien huomioivan, että lääkehoidon aloittamisviive on toinen STM:n julkaisun mukainen kouristelupotilaan prosessikohtainen mittari. Oletettavaa on, että lääkkeen anto tapahtuu aiemmin ja kirjaus tuolla viiveellä. Pyrkikää kirjaamaan siis todellinen lääkkeen antoaika, jolloin tulokset vastannevat paremmin todellisuutta.
Toinen STM:n julkaisun mukainen mittari on aika lääkehoidon aloituksesta viimeisen kouristelun päättymiseen. Tämä tieto oli parantunut aiemmasta 25 minuutista ollen nyt 14 minuuttia. Ensihoitokertomuksen pohjahan ei suoranaisesti tue tämän tiedon täyttämistä, sillä ROSC -kaltainen aikaleimallisesti päivittyvä tieto kouristelun päättymisestä puuttuu. Tästä seikasta on viety viestiä HUS alueen Merlot Medi -kehitysryhmälle. Potilaista 38% kouristi yli 30 minuuttia, kun aiemmin vastaava tulos oli 51%. Huomioitavaa on, että kouristelun päättymisaika löytyy vain 11% tehtävistä (aiemmin 17 %).
Merkittävä muuttuja liittyy etiologian selvittelyyn, joka oli pudonnut 92%:sta 47%:iin. Tämä selittynee eri tutkijalla. Onkin tarpeen pohtia havaintokohteen kriteeristöä tai mielekkyyttä.
Mitattavat suureet oli jälleen selvitelty kattavasti. Kun jokainen tutkimus arvioidaan yhden pisteen arvoiseksi, oli tutkimukset tehtyinä ensihoitokertomusten mukaan keskiarvolla 4,15p/5p. Tämä on käytännössä yhtenevä tulos aiemman kanssa. Pupilla-löydös oli kuvattuna 81%:ssa (aiemmin 77 %) tapauksista. Jälleen ensihoitokertomuksista välittyi vaikutelma, että etenkin tajunnaltaan alentuneilla potilailla non-konvulsiivisen status epilepticuksen tunnistaminen on haasteellista. Ensihoidon käytettävissä olevat keinot mukaan lukien pupillojen tarkastaminen olisi erittäin tärkeää. Kouristusten lkm/vrk oli selvitetty vajaalta puolelta potilaista tuloksen parantuessa peräti 17%. Tietoa ei luonnollisesti aina ole saatavilla.
Merlot Medi kouristelu-pohjan käyttö oli luokattoman huonolla tasolla, sitä oli käytetty nyt vain kuudenneksessa tehtävistä (huonontunut 11 %). Onkin ilmeistä, että säntillisesti kouristuspohjaa käyttämällä potilaan hoidon laatu paranisi.
TOP 3 kehityskohteet
- Kouristelevan potilaan lääkehoidon aloittamisviivettä tulisi saada lyhyemmäksi (nyt 16 minuuttia) sekä kokonaiskouristelun kestoa yli 30 minuutin tulisi välttää aktiivisemmalla lääkehoidolla.
- Kouristelun loppuaika tulisi kirjata, jotta viiveitä (ja laatua) pystytään arvioimaan. Asia on viety HUS Merlot Medi -kehitysryhmälle.
- Kouristuspohjan käyttö tulisi saada säntillisemmäksi, tällä vältetään muun muassa unohtamiset, esimerkiksi kouristusten lukumäärä/vuorokausi selvittäminen.
Teksti Tuomas Salvisto
