Asemaverkko, ensivaste, koulutus, henkilöstön käytettävyys ja kustannustehokkuus, siinä ovat pelastustoimen ensihoidolle tarjoileman synergian kärjet. Sisäministeriön pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka on silti huolissaan, sillä sairaanhoitopiirit toisin paikoin haluavat luopua tästä synergiasta.

 

Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakan mukaan sisäministeriössä on katsottu huolestuneena sairaanhoitopiireissä tehtyjä ratkaisuja, jotka eivät ole sisäministeriön näkökulmasta oikeansuuntaisia. ”Sairaanhoitopiirit ovat ottaneet kiireellisen ensihoidon omaksi toiminnakseen, ja samalla luopuneet pelastustoimen ensihoidolle tarjoamasta synergiaedusta.”

Kohvakan mukaan edellä mainittu suuntaus on ymmärrettävääkin, kun mietitään vaikkapa kotiin vietäviä palveluja ja tahtotilaa integroida ensihoito tiiviimmin sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Toisaalta sote- ja pelastustoimen uudistuksessa on kuitenkin ollut tarkoituksena turvata ja vahvistaa pelastustoimen ensihoidolle tarjoama synergiahyöty. Asia löytyy kirjauksena myös hallitusohjelmasta. ”Siksi tässä kohtaa ei ole hyvä tehdä sellaisia ratkaisuja, jotka sitten heikentävät mahdollisuuksia toteuttaa hallitusohjelman mukaista synergiaa tulevilla hyvinvointialueilla.”

 

Ohjausta yhteistuumin

Kohvakka kertoo, että sisäministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö tekevät yhteistyötä tukeakseen alueiden ohjeistusta siten, että se vahvistaisi pelastustoimen ja ensihoidon synergiaa. ”Päätöksenteko ja valta asiassa on kuitenkin sairaanhoitopiirillä, eivätkä tulevat hyvinvointialueet muuta asiaa. Sisäministeriön tavoite on kuitenkin jatkaa kiireellisen ensihoidon tuottajana, sillä nytkin neljä viidestä kiireellisen ensihoidon tehtävästä hoidetaan pelastuslaitosvoimin.”

 

Synergiaa koulutuksesta lähtien

Pelastustoimen tuottaman ensihoidon puolesta puhuu pitkä historia. Se on kytketty jopa pelastajien pitkälle kehitettyyn koulutusjärjestelmään, Kohvakka sanoo. ”Jos sairaanhoitopiirien oma tuotanto lisääntyy, meidän on vakavasti pohdittava, miten kehittäisimme koulutustamme.”

Pelastustoimen ensihoidolle tarjoilemista synergiaeduista syntyy kokonaisuus, joka alkaa koulutuksesta ja jatkuu läpi organisaation ja toiminnan. Järjestelmä perustuu koko maan kattavalle, noin 830 paloasemaa käsittävälle verkolle, johon kytkeytyvät tukitoiminnot, huolto ja varakalusto. Pelastustoimella on lisäksi valmius suuronnettomuuksia sekä poikkeusoloja varten.

 

Kimmo Kohvakka pn sisäministeriön pelastusosastton pelastusylijohtaja.

 

Ensivaste synergian käyntikortti

Päivittäistehtävillä pelastustoimen synergiahyöty näkyy erityisesti ensivastetoiminnassa. ”Pelastajien osallistuminen ensihoitoon lisää ensivastetoiminnan suorituskykyä. Pelkkä harjoitteleminen ei tahdo riittää osaamisen ylläpitämiseen. Erityisesti nuoret pelastajat olisi hyvä saada ambulanssikiertoon mukaan riittävän osaamisen ja rutiinin kartuttamiseksi.” Kohvakka on varma, että ensivastetoiminnan laatu ja tehokkuus paranevat, kun pelastajat työskentelevät ambulanssissa. Hän muistuttaa myös harvaan asuttujen alueiden sopimuspalokunnista, jotka pelastustoimen alaisuudessa tekevät ensivastetoimintaa. ”Se on palvelu, mitä kiireellisen ensihoidon tukena, ei millään voi sivuuttaa.”

 

Ensihoitajatkin hyötyvät

Pelastustoimessa päätoimiset ensihoitajat voivat oppia vuoroharjoituksissa pelastustoiminnasta. ”Heidän pelastusosaamisensa karttuu, jolloin he voivat kyseisillä yhteistoimintatehtävillä toimia työturvallisemmin ja tehokkaammin.” Kohvakan mukaan toisilleen tutut ihmiset, tieto toistensa osaamisesta ja tutut käytännöt tuovat luottamusta ensihoidon ja pelastuksen yhteistoimintaan.

 

Kustannustehokkuutta käytettävyydestä

Pelastajatutkinnon etuna puolestaan on Kohvakan mukaan se, että siinä voidaan paremmin huomioida kokonaispalvelutuotanto, jonka kustannustehokkuus syntyy siitä, että samaa henkilöstöä voidaan käyttää tarpeen mukaan niin pelastustoimen kuin ensihoidonkin tehtävissä.

”Edellä mainittujen seikkojen takia hallitusohjelmassa halutaan turvata pelastustoimen ensihoidolle tarjoama synergiahyöty, jotta hyvinvointialueita rakennettaessa pelastustoimen kanssa on mahdollista tehdä ratkaisuja kilpailuttamatta.”

 

Toimintaa halutaan jatkaa

Kohvakka sanookin, että on arvioitava, kumpi synergiahyöty on merkityksellisempää. ”On varmistettava kansallisesta näkökulmasta, mikä on parasta toiminnallisuuden, asiakkaan sekä kustannustehokkuuden näkökulmasta. Sisäministeriön tavoitteena on jatkaa kiireellisten ensihoitotehtävien hoitoa.”

Kohvakan mukaan kokonaispalvelua on katsottava asiakkaan kannalta järkevästi. ”Vaikka toisen kanssa tekee yhteistyötä, se ei poislue kokonaan toisen kanssa tehtävää yhteistyötä. Pelastustoimella on laajasti erilaisia velvoitteita perustuslaillisestikin, ja uudistuksessa on katsottava, että pelastustoimenkin palvelupaketti kehittyy.”

 

Kiitos!

Pelastusylijohtaja Kohvakka haluaa kiittää pelastustoimen henkilöstöä koronatilanteen hoidosta. ”Erinomaisen poikkeuksellisessa tilanteessa ja haasteellisessa kokonaisuudessa on pystytty korkealla tasolla tuottamaan ensihoitopalveluja. Siitä kiitos kuuluu henkilöstölle, joka sitä työtä tekee.”

 

Teksti Marko Partanen
Piirros Miia Toronen

 

Lue myös Systolen ”STM: Ensihoito on kiinteä osa sote-päivysstyspalveluita” -juttu tästä.