Paraneeko laatu tehostamalla ensihoidon prosesseja? Näkökulmia Helsingin pelastuslaitoksen ensihoitopalvelusta.

 Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen ensihoitopalvelun toimintaa suunnitellaan ensihoitopalvelun tuottaman tiedon, systemaattisen nykytilan arvioinnin sekä tulevaisuuden kehityskulkujen tunnistamisen avulla. Laajempien tarpeiden ymmärtämisen lisäksi ensihoitotoimintaa arvioidaan Helsingissä myös prosessityöskentelyn avulla. Prosessitoiminta on osa Helsingin pelastuslaitoksen ensihoitopalvelun laadunhallintaa, ja linkittyy myös osaamisenhallintaan, sillä prosessityöskentelyn tuloksia käytetään palveluntuotannon suunnittelemisessa ja koulutustarpeiden määrittelyn ohjaamisessa. Myös itse prosessitoimintaa on kehitettävä. Tässä artikkelissa esitellään prosessitoiminnan taustaa sekä haastattelututkimuksen avulla tunnistettuja prosessitoiminnan kehittämistarpeita ja tulevia toimenpiteitä.

 

Ydin- ja tukiprosessit yhdistävät

Prosessitoiminnan juuret ylettyvät vuosien 1998–2003 aikana toteutettuun ensihoitotoiminnan uudistamishankkeeseen, jonka aikana otettiin käyttöön systemaattinen laatujärjestelmä. Laatujärjestelmän perustana toimivat ensihoitopalveluun sovellettu Euroopan laatustandardikriteeristö (EFQM) ja prosessijohtaminen. Organisaation siirtyi linjaorganisaatiosta prosessijohtoiseen toimintaan. Aluksi määriteltiin ensihoitopalvelun strategiaprosessi osaksi johtamisjärjestelmää. Strategiaprosessi käynnistyy vielä nykyisinkin vuosittaisella nykytilan itsearvioinnilla, jonka jälkeen uuden tutkitun tiedon ja arvioinnin tulosten perusteella tehdään toimintasuunnitelma sekä taloussuunnitelma tuleville vuosille.

Ensihoidon strategiaprosessi

Prosessijohtoisen toiminnan ajatuksena on yhdistää johtaminen ja palveluntuotanto yhteisten ydin- ja tukiprosessien avulla. Prosessimallin tavoitteena on määritellä kriittiset toiminnot tarkemmin sekä tehdä ne mitattaviksi. Tällä mahdollistetaan tutkittuun tietoon perustuva toiminnan arviointi, kehittäminen ja suunnittelu, jolla pyritään maksimoimaan potilaan saama hyöty. Hoidollisten prosessien tulokset ohjaavat myös ensihoidossa toimivan henkilöstön vuoro- ja täydennyskoulutusta.

Keskeisimpinä hoidollisina ydinprosesseina ovat potilasryhmittäin jaetut prosessit: aivohalvaus, elottomuus, hengitysvaikeus, matala verensokeri, kouristelu, myrkytys, rintakipu, tajuttomuus sekä tylpät ja lävistävät vammat. Näissä ydinprosesseissa potilasmäärät ovat suuria, ne ovat elämän jatkumisen ja toimintakyvyn säilymisen kannalta merkittäviä, kansanterveydellisesti tärkeitä, tai niiden toteuttaminen on haasteellista ja vaativaa.

Kukin hoidollinen ydinprosessi kattaa hätäkeskuksen riskinarvion, potilaan luona tapahtuvan toiminnan ja potilaan hoitokontaktin päättymisen. Tukiprosesseiksi on valittu hoitoprosesseja tukevia toimintoja, kuten ensihoidon materiaalihallinta sekä osaamisenhallinta.

Hoidollinen ydinprosessi

Kullekin ydinprosessille on valittu prosessinomistajat, joiden tehtävänä on auditoida oma prosessinsa tietyin ennalta suunnitelluin määräajoin. Prosessiauditoinnit tehdään prosessikuvauksissa määriteltyjen mittareiden mukaisesti. Auditoinneissa käydään läpi sovitun aikajakson kaikki kyseiseen prosessiin liittyvät ensihoitokertomukset. Auditoinnit raportoidaan ja niiden perusteella pyritään kehittämään ensihoitopalvelun toimintaa sekä operatiivisella että järjestelmätasolla.

 

Prosessitoiminnan kehittämistarpeita

Ensihoitotoiminnan uudistuksesta on jo vuosia aikaa, ja ensihoitopalvelun johdossa on tunnistettu prosessitoiminnalle kehittämistarpeita. Haasteina ovat näyttäytyneet muun muassa työskentelyyn käytettävä työaika sekä prosessityössä mitattujen tulosten ja uusien tutkittuun tietoon perustuvien käytäntöjen tuominen hoitotoimintaan.

Prosessitoiminnan kehittämisen taustaksi tehtiin haastattelututkimus. Tutkimuksella selvitettiin prosessiomistajina toimivien ensihoitajien näkemyksiä prosessitoiminnan nykytilasta sekä heidän tunnistamiaan kehittämistarpeita. Haastattelut ajoittuivat syksylle 2020.

Tutkimustuloksina ilmeni samoja, johdonkin tunnistamia asioita, mutta myös uusia näkemyksiä nykytilanteesta. Erityisenä epäkohtana laadukkaan ja tuloksellisen prosessityön onnistumiselle koettiin prosessiauditointien suorittaminen operatiivisen valmiuden yhteydessä. Prosessitoiminnan tarkoitukselle ja tavoitteille toivottiin selkeyttämistä ja työskentelymenetelmille sekä aikataulutukselle toivottiin tarkempia raameja. Prosessinomistajat kokivat epäselvyyttä siitä, mihin toimenpiteisiin prosessiauditointien tulokset johtavat. Prosessityöskentelyyn kaivattiin myös enemmän ohjausta.

Tutkimus nosti esille myös varsin relevantin kysymyksen siitä, mitataanko prosessitoiminnassa oikeita asioita. Ensihoidon laatumittarit ja niiden kehittäminen ovat kansainvälisten tutkimustenkin perusteella haasteellisia. Kansainvälisen, yhteisesti sovitun mittariston puutteen on todettu hidastavan ensihoidon laadunhallinnan kehittymistä.

Tutkimustulosten perusteella prosessinomistajat kokivat prosessitoiminnan olennaiseksi osaksi ensihoidon laatutyötä, vaikka nykyisessä prosessityöskentelymallissa havaittiinkin olevan puutteita ja kehittämistarpeita.

 

 

Tulevia toimenpiteitä

Helsingin pelastuslaitoksella on meneillään organisaatiouudistus, joka vaikuttanee myös prosessitoimintaan laitostasolla. Tulevat uudistukset on huomioitava myös ensihoidon prosessitoiminnan suunnittelussa. Uudistuneen organisaation on tarkoitus aloittaa toimintansa vuoden 2022 alusta.

On tärkeää, että prosessityötä tekevät otetaan mukaan kaikkeen prosessitoimintaa koskevaan kehittämiseen. Tällä hetkellä suunnitelmana on muodostaa prosessitiimi, jonka jäsenille resursoidaan erillistä työaikaa prosessityöskentelylle. Prosessitoiminnan tarkoitusta ja tavoitteita selkiytetään sekä prosessinomistajille, että koko pelastuslaitoksen henkilöstölle, jotta toimiva, laadukas ja tuloksekas prosessityöskentely mahdollistuu.

Prosessityöskentelyn on tarkoitus tuottaa prosessiauditoinnissa mitattujen tulosten ja uusien tutkittuun tietoon perustuvien käytäntöjen tunnistamisen kautta hoitotoiminnan päivittämistä ja kehittämistä. Tutkitun tiedon hyödyntämisen osaamista on vahvistettava. Lisäksi aina yksittäiseenkin prosessiin tulevat muutokset on koulutettava koko ensihoidossa työskentelevälle henkilöstölle. Helsingin pelastuslaitoksella ensihoidon osaamisenhallinnan tiimi vastaa osaamisenhallinnan suunnittelusta ja kehittämisestä sekä koulutusmateriaalin tekemisestä ja koulutusten toteuttamisesta. Prosessitiimin on siis toimittava tiiviissä yhteistyössä osaamisenhallinnan tiimin kanssa. Yhteistyön edellytyksenä on toimintojen aikataulutus yhteisen vuosikellon mukaisesti sekä palaverikäytäntöjen sopiminen koulutusten suunnitelmallisen toteuttamisen mahdollistamiseksi.

Prosessityöskentelyyn on lisättävä ohjausta, joka edesauttanee myös prosessien tulosten hyödyntämistä ja kaikkien prosessitoimintojen yhtenäistämistä. Edelleen on arvioitava, mitataanko tarkoituksenmukaisia asioita. Helsingissä ollaan ensihoidon laadunhallinnassa jo pitkällä, silti kokonaisuuden jatkokehittäminen edellyttää ensihoidon laatumittaristoihin liittyvän kansainvälisen tutkimuksen ja kehityksen jatkuvaa seurantaa ja tuloksiin reagoimista.

 

TEKSTI:
Janne Vierikko, Ensihoitaja YAMK, Ensihoitomestari, Helsingin kaupungin pelastuslaitos
Hilla Nordquist, dos., FT, TtM. Ensihoidon yliopettaja, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
KUVAT:
Helsingin pelastuslaitos