Vaikka Suomi on virallisesti kaksikielinen maa, terveydenhuollon asiakkailla ei aina ole mahdollisuutta saada palvelua omalla äidinkielellään. Vastuu henkilöstön riittävästä kielitaidosta on viranomaisilla. Etenkin sosiaali- ja terveysalalla voi olla vaikea löytää riittävän kielitaidon omaavaa henkilöstöä. Vahvasti yksikielisesti profiloituneilla alueilla toisen kotimaisen kielen käyttö on hiipunut ja turvautuminen yksittäisiin kielitaitoisiin virkamiehiin tai tulkkauspalveluihin on tavallista. Oikeuskanslerin vuosikertomuksessa (2019) mainitaankin erityisesti ruotsinkielisen koulutuksen tarpeen, jotta palvelujen saatavuus voidaan taata vaivattomasti kummallakin kotimaisella kielellä.
Akuutissa tilanteessa hätääntynyt potilas tarvitsee apua omalla äidinkielellään. Paniikki ja kivut voivat haitata potilaan kykyä kommunikoida ja ajatella selkeästi, joten mahdollisuus ilmaista itseään omalla äidinkielellä on välttämätöntä. Terveydenhuollon henkilöstön hyvä kielitaito auttaa vähentämään väärinymmärryksiä. Toimiva kommunikaatio potilaan ja terveydenhuoltohenkilöstön välillä on tärkeää myös hoitovirheiden välttämiseksi.
Taina Juurakko-Paavolan tutkimuksen mukaan ammattikorkeakouluopiskelijoiden motivaatio ruotsin kielen opiskelua kohtaan vaihtelee sukupuolen, koulutustaustan ja koulutusohjelman mukaan. Hänen selvityksessään ilmenee, että opiskelijoiden motivaatio kasvaa, mikäli opiskelijat ymmärtävät kielitaidon tarpeen työelämässä ja että opetuksen sisältö on käytännöllistä ja keskittyy oman opiskelualan tarpeisiin.
Saimme Svenska kulturfondetin Hålo-hankerahoituksen edistääksemme terveydenhuoltoalan opiskelijoiden kykyä kommunikoida paremmin jommallakummalla kotimaisella kielellä ensihoidossa ja päivystyspoliklinikalla. Hankkeen tuotoksena syntyi kaksikielinen dialogiopas.
Dialogiopas koostuu erilaisista dialogeista, keskeisistä fraaseista ja sanastosta. Dialogien yhteyteen on pyritty myös tekemään käytännön pohdintaa vaativia harjoitustehtäviä opiskelijoille. Oppaan dialogit pyrkivät perustumaan aitoihin tilanteisiin, jotta niistä pystyisi ottamaan käytännönläheisiä toimintamalleja molemmilla kielillä. Oppaalla pyrimme vahvistamaan opiskelijoiden uskoa omaan kielitaitoonsa sekä kannustamaan heitä käyttämään sitä. Dialogioppaamme tavoitteena eivät ole kieliopillisesti täydelliset lauseet vaan ymmärretyksi tuleminen.
Teksti: Lasse Tervajärvi ,TtM, KM ja lehtori Tampereen ammattikorkeakoulu ja Sari Myllymäki, FM ja lehtori Tampereen ammattikorkeakoulu
Kuvat Lasse Tervajärvi
Lähteet:
Juurakko-Paavola, T. (2009). Students’ Proficiency in Swedish and Their Motivation to Study Swedish at the Finnish Universities of Applied Sciences. Teoksessa: Kantelinen, R. & Pollari P. (toim.). Language Education and Lifelong Learning. Joensuu: University of Joensuu.
Oikeuskanslerin virasto 2019. Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2018. Helsinki: Oikeuskanslerin virasto.
Valtioneuvoston kanslia 2017. Hallituksen kertomus kielilainsäädännön soveltamisesta. Hallituksen julkaisusarja 8/2017. Helsinki.
Laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta 424/2003. Suomen säädöskokoelma.
Oikeuskanslerin virasto 2014. Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2013. Helsinki: Oikeuskanslerin virasto.
Yle Uutiset 2018. Kaksikielisyys ei toteudu sote-palveluissa edes kaksikielisissä kunnissa. https://yle.fi/uutiset/3-10035752