• http://www.framepage.fi
  • http://www.framepage.fi
  • http://www.framepage.fi
Previous Next

Vuoden ensihoitajan uudenvuodenpuhe 2015

SEkman netti DSC3079Vuoden ensihoitaja 2014 Simo Ekman kirjoitti uudenvuodenpuheen.

Arvoisat ensihoitokollegat ympäri Suomen,

Taas on vuosi kulunut ensihoidon taipaleella. Mennyt vuosi on pitänyt sisällään paljonkin ensihoitoon liittyvää kirjoittelua erilaisissa medioissa. Valtaosa kirjoituksista on liittynyt ensihoidon palvelutasopäätösmuutosten aiheuttamiin kustannusten nousuihin eri alueilla, joiden seurauksena kunnat on alkaneet kipuilla heikentyneen rahatilanteen vuoksi. Lisäksi ensihoitohenkilöstön työaika on ylittänyt usein mediakynnyksen, kuten myös ensihoitopalvelun toiminnan laatuun sekä kilpailutukseen liittyvät asiat. Vanha vuosi on kuitenkin nyt aika jättää taakse ja suunnata katse kohti tulevaisuutta.


 

Alkanut vuosi tuskin tulee olemaan merkittävästi poikkeava edelliseen tai edellisiin verrattuna. Talouden näkymät tulevat olemaan edelleenkin heikot, joka osaltaan tulee vaikuttamaan myös ensihoidon rahoitukseen. Säästöjä on tehtävä, mutta mistä niitä pystytään oikeasti tekemään, ilman että sillä olisi vaikutusta varsinaiseen ensihoitopalvelun tuotantoon. Tulevaisuudessa pitäisi säästöjen sijasta miettiä sitä, miten voisimme tehostaa ensihoitopalvelun toimintaa, eli tehdä parempaa työtä samalla rahalla. Tähän on julkisuudessakin esitetty erilaisia keinoja, mm. lisäämällä ensihoitopalvelulle erilaisia oheistehtäviä, joita jo toki osassa alueita tehdään nykypäivänäkin. Toimintojen tehostamisessa kuitenkin pitää viimekädessä miettiä sitä, mitä varten ensihoitopalvelut on olemassa. Yksikään näistä oheistehtävistä ei voi/saa olla sellaisia, että lähtövalmius todelliseen ensihoitotehtävään merkittävästi heikentyy. Tässä kohtaa tuleekin tehostamisajatuksille eteen vastaava pulma kuin säätöillekin, ne joka tapauksessa vaikuttavat erinäisin tavoin ensihoitopalvelun valmiuteen ja kykyyn auttaa kansalaisia silloin kun he sitä eniten tarvitsevat niin päivittäisissä tilanteissa kuin suuremmissakin onnettomuuksissa. Ensihoitovalmius maksaa, sille ei yksinkertaisesti voi mitään. Varsinkaan ensihoitopalvelun työntekijät eivät sille mahda mitään, jokainen meistä on ammattilainen joka ansaitsee ammattilaisen palkan.

Rahasta puhuttaessa on mielenkiintoista vertailla muiden turvallisuusviranomaisten keskimääräisiä asukaskohtaisia kustannuksia ensihoitopalvelun kustannuksiin. Voinemme nopealla ja erittäin lyhyellä matematiikalla todeta, että ensihoitopalvelu on kustannuksiltaan näistä merkittävästi edullisin. Jokaisen viranomaisen toiminta on kansalaisille toki tärkeää, tämä on selvää, mutta tehokkaalla ensihoidolla voidaan saavuttaa merkittävimmät vaikutukset kansalaisten terveyden ja tulevaisuuden kannalta. Jos verrataan ensihoitopalvelun kustannuksia sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaiskustannuksiin, ensihoito edustaa marginaalista alle 1%:n menoerää. Siitä vähästä säästämällä usein säästetään väärästä päästä. Yksikin säästösyistä liian pitkällä viiveellä tavoitettu potilas saattaa myöhemmästä hoidosta koostuvilla kustannuksilla kumota koko tavoitellun säästön.

Keskimääräiset asukaskohtaiset kustannukset valtakunnallisella tasolla

Ensihoitopalvelut                  31,50 € / asukas (2013)

Pelastustoimi             71,40 € / asukas (2012)

Poliisi                          147,00 € / asukas (2012)

Puolustusvoimat                   523,30 € / asukas (2013)

Sosiaali- ja terveydenhuolto            3208 €/ asukas (2013)

Ensihoidon kulurakenteiden arvioinnin yhteydessä usein vertaillaan myös yksityistä ja julkista palveluntuotantoa. Ottamatta enempää kantaa siihen, kumpi on parempi, on todettava että molemmissa on hyvät puolensa, mutta samalla huonot puolensa. Paremmuus väittelyssä kuitenkin useimmiten unohtuu se kenen vuoksi tätä työtä tehdään, eli asiakkaat.

Ensihoitopalvelun työntekijöinä olemme piikkipaikalla tarkastelemassa suomalaisen yhteiskunnan kehitystä, välillä tämä kehitys tuntuu menevän takapakkia. Uusavuttomuus lisääntyy jatkuvasti ja tämä heijastuu ensihoitopalvelun tehtäväprofiiliin. Ns. kovat keikat ovat hukkuneet erilaisten terveysvalistustehtävien sekaan. Olemme palveluammatissa, tämä on aina syytä muistaa, myös yön pimeimpinä hetkinä ei niin hohdokkaan potilastapauksen kanssa. Meidän täytyy tunnustaa se valitettava totuus, että nämä opastus- ja valistustehtävät tulevat tulevaisuudessa vielä lisääntymään kun monilla paikkakunnilla ensihoitopalvelu on ainoa terveydenhuollon ympärivuorokautinen päivystyspiste, seuraavaan pisteeseen voi olla matkaa yli 100km. Tämä edellyttää ensihoitopalvelulta uudenlaista kouluttautumista ja lähestymistapaa työhön. Ensihoitotyö ei ole koskaan ollut työnä kovinkaan heroistista, perustyö kattaa noin 95% kaikista tehtävistä ja ainoastaan 5% tehtävistä on kovia keikkoja, niitä keikkoja joista kahvipöydässä keskustellaan kiivaasti. Uusiutuva työnkuva tulee edellyttämään laaja-alaisempaa koulutusta sekä uusia välineitä potilaiden tutkimiseen ja tilanarviointiin. Tämä on haaste, mikä meidän ensihoidon ammattilaisten tulee kohdata pystyssä päin. Koulutuksenkin osalta olemme saaneet hieman kylmää vettä niskaan, sillä ensihoitaja-sairaanhoitaja AMK koulutuksen tulevaisuus on ollut katkolla. Tämän hetkisen tiedon mukaan koulutus tullee pysymään nykyisen kaltaisena, toki koulutuksen sisältöä tullaan varmaankin kehittämään tulevaisuuden työnkuvaa vastaavaksi.

Ensihoidon tulevaisuuden ennustaminen on äärimmäisen vaikeaa. SOTE-uudistus tulee jossain muodossa, mutta miten se vaikuttaa ensihoitopalvelun toimintaan, sitä ei kukaan vielä tiedä. Miten pelastustoimi on jatkossa mukana ensihoitopalvelun tuotannossa on myös hieman hämärän peitossa, siitä pitää huolen EU-tasoinen lainsäädäntö. Voiko SOTE-alueet jatkossa tehdä nykyisen kaltaisen yhteistoimintasopimuksen pelastustoimen kanssa on vielä punnittavana EU-tasolla.

Vuosien työn seurauksena, ensihoito on noussut vihdoinkin tunnustetuksi osaksi turvallisuusviranomaistoimintaa, poliisin ja pelastustoimen rinnalle. Pitäisikö ensihoitajienkin olla tulevaisuudessa virkasuhteessa jotta voimme olla toimivaltainen viranomainen, siitäkin on virinnyt keskustelua. Varsinkin mahdollisesti vuoden 2015 aikana voimaan astuva itsemääräämisoikeuslaki antaa yksittäiselle ensihoitopalvelun työntekijälle merkittävän oikeuden julkisenvallan käyttöön potilaan rajoittamistoimien määrittämisen sekä mahdollisen pakkolääkitsemisen osalta. Tämä jos mikä on julkisenvallan käyttämistä, kun kajotaan ihmisen perustuslaillisiin oikeuksiin. Jos tämä tulkinta on oikea, jatkossa kiireellinen ensihoitopalvelu tulee olemaan julkisyhteisöjen tuottamaa palvelua, ensihoitohenkilöstön ollessa virkamiehiä.

Yhtäkaikki ensihoidon jatkuva muutos jatkuu myös tulevina vuosina. Muutos päättynee jokaisen kohdalla vasta eläkkeellä, silloinkin valistuneina ihmisinä seuraamme muutosta vielä vuosia tiedotusvälineiden ja ensihoidon oman hevosmiesten tietotoimiston kautta, näin uskoisin. Eli leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä… pessimisti kun ei pety…

Muistakaa ehdottaa Vuoden Ensihoitajia. Tunnustuspalkinnon saajalle on tulossa unohtumaton vuosi, sellainen ainakin itselläni on ollut. Paljon hyviä muistoja, jotka säilyvät mielessä koko elämän, ainakin siihen saakka kun dementia vie muistin…

Antoisaa ja menestyksekästä ensihoitovuotta 2015 kaikille


Vantaalla 1.1.2015

Simo Ekman, Vuoden ensihoitaja 2014

Lääkintäesimies / ensihoidon kenttäjohtaja,
Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Master of Science in Disaster Medicine,
Università degli Studi del Piemonte Orientale Amedeo – Scuola di Medicine, opinnot kesken

Master of Health Care in Disaster and Emergency Management,
Laurea 2013

Ensihoitaja-sairaanhoitaja AMK,
Arcada 2003

Lääkintävahtimestari-sairaankuljettaja,
Helsingin sairaanhoito-opisto 1996

Kuva Hanna Raijas

Suomen Ensihoidon Tiedotus Oy Copyright ©2019. All Rights Reserved.